Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen kerta, kun Community Supported Agriculture -mallia kokeillaan Suomessa. Emme kuitenkaan tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokkasimme siitä omanlaisemme. Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Siispä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Pelto sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta. Otamme uusia jäseniä ruokaosuuskuntaan vuodelle 2014:sta.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

Guerilla Garden by Ruokaosuuskunta. Teemme myös tempauksia hyvien asioiden puolesta.

Tallennettu kategorioihin Ruokaosuuskunta | Avainsanoina , , , , , , | 5 kommenttia

Ravintolakoulu Perho & Ruokaosuuskunta

Ravintolakoulu Perho on yksi Ruokaosuuskunnan jäsen. Katso miten ravintolakoulu tekee yhteistyötä Kaupunkilaisten oman pellon kanssa? Kumppanuusmaatalous (community supported agriculture) on mahdollisuus lyhentää ruokaketjua ja näyttää mistä ruoka oikeasti tulee.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Sadonkorjuujuhlat

Tämä galleria sisältää 25 kuvaa.

Lisää gallerioita | Kommentit poissa käytöstä

Viikko 38

Purjosipuli 193 g, perunat 730 g, avomaan kurkku 93 g, sipulit 335 g, pinaatti 270 g, lanttu 669 g, kyssäkaali 276 g, punajuuri, 305 g, porkkana 314 g, punakaali, 415 g, salaatti 93 g.

Purjosipuli 193 g, perunat 730 g, avomaan kurkku 93 g, keltasipulit 335 g, pinaatti 270 g, lanttu 669 g, kyssäkaali 276 g, punajuuri 305 g, porkkana 314 g, punakaali, 415 g, salaatti 93 g.

PUNAKAALI (Brassica oleracea var. capitata)

Vaikka kaali onkin vanha viljelykasvi, on punakaali ollut pitkään valkokaalia tuntemattomampi. Vasta 1900-luvulla on sen merkitys viljelykasvina kasvanut. Se muistuttaa valkokaalia, mutta sen sisältämät punaiset väriaineet peittävät lehtivihreän. Värin punaisuusaste voi vaihdella. Lehtiruodit ovat valkoiset, minkä ansiosta suikaloitu punakaali on hyvin koristeellista. Kooltaan punakaali on valkokaalia pienempi, kiinteä ja maultaan makeahko. Se on myös valkokaalia C-vitamiinipitoisempi.

Punakaali soveltuu samoihin ruokalajeihin kuin valkokaalikin. Siitä saa kauniin ja maukkaan salaatin punaviinimarjojen, appelsiini- tai ananaspalasten kanssa. Uunissa tai padassa haudutettu punakaali käy ruokien lisäkkeeksi. Sitä keitettäessä tulee keitinliemeen lisätä etikkaa tai sitruunamehua, että väri säilyisi mahdollisimman hyvin.

Punakaali säilyy parhaiten kylmässä, +2 – +4 asteen lämpötilassa. Punakaali, kuten kaikki muutkin kaalit, on herkkä etyleenille, joten sitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten vieressä.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Avainsanoina | Jätä kommentti

Syksyn kynnys

Keltainen lehti tipahtaa tietokoneeni näppäimistölle. Lämpimiä värejä näkyy ympärillä. Kelta-beige-vihreä-maailma & monia värejä pellolla! Tällä viikolla on Omalle pellolle tulleet ensimmäiset kylmät yöt. Täällä on aamuisin ollut 3 Celsius-astetta lämmintä. Tiistaiaamuna keräsin salaatteja ja osa niistä oli huurtessa. Niiden keräämistä vältin, jotta ne saivat sulaa maassa rauhassa. Lehtikaalien makuun kylmyys oli jo vaikuttanut hieman makeuttavasti. Myös muille vihanneksille se tekee hyvää mm. muistuttaa niitä tuleentumisesta eli valmistumisesta. Kuitenkin joitain vihanneksia kylmyys haittaa. Kurkut kuolevat, kesäkurpitsat ja pinaatti eivät kestä kovaa hallaa ja maissi menee huonoksi. Perunat pitäisi nostaa maasta ennen halloja niin ne eivät saa paleltumia.

pinaatti satolaatikoissa

Lamopinaatti ei kestä pakkasöitä

Syksy lisää usein pellolla yhteyksiä ja yhteisöllisyyttä. Tällä viikolla Omalla pellolla on käynyt talkoissa kaksi Perhon ryhmää ja Kiipulan erityispuutarhaopiskelijoiden ryhmä. Toreilla ollaan viime aikoina vierailtu ja huomenna on osuuskuntalaisten sadonkorjuujuhlat. Tullaan yhteen juhlimaan kesän makuja ja hedelmiä. Nostetaan perunat yhdessä maasta perunakellarin uumeniin. Kellareille kylmyys tekee myös hyvää, se viilentää ne sopivaksi sadonkorjuuaikaa ajatellen.

Luonnossa on näkyvissä ensimmäiset ruskan merkit. Toivottavasti ennen talvea näemme vielä kaikki kesän lämmön ja valon tuomat värit ennen värittömyyttä ja uusien ideoiden aikaa. Ainakin kesän mauista olemme saaneet nauttia ihanien oman pellon tuotteiden muodossa. Vielä ei haluaisi antaa hallalle tilaa, koska sitten joudumme joistain tuotteista luopumaan kuten noista ihanan makuisista omista kurkuista. Kesäkurpitsoista olemme tosin saaneet nauttia jo kaksi kuukautta. Mutta onneksi joidenkin tuotteiden aika vasta alkaa kuten keltaisen valkoisen palsternakan, joka ei ole halloista millänsäkään.

Perholaisia lajittelemassa sadonjaon porkkanaa Tomin kanssa

Perholaisia lajittelemassa sadonjaon porkkanaa Tomin kanssa

Haikeaa on myös sanoa hyvästit pellon harjoittelijoille. Keudan puutarhaoppilaitoksesta meillä on ollut huhtikuusta asti harjoittelemassa Tomi. Hän ja monet muutkin ovat olleet suuri apu pellolla. Tomilla on viimeinen päivä tänään ja monet muutkin ovat jo lopettaneet peltoharjoittelun ja palanneet syksyn opintojen pariin. Syyskuun lopusta pellolle onkin entistäkin tärkeämpää osuuskuntalaisten talkoot, että saadaan sato nostettua, kesä säilöttyä ja viikon sadonjaot tehtyä.

Nykullan syysmuokkausta

Nykullan syysmuokkausta

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Loppukesä, muttei kesän loppu…

Leuto tuuli puhaltaa ja aurinko paistaa. On syyskuun puoliväli kohta. Tuntuu, että luontoäiti ottaa kiinni kesäkuun kylmiä ilmoja. Viime vuonna tähän aikaan saatiin jo ekat hallat, nyt on yölläkin yli 10 astetta. Ehkä ne omat maissitkin vielä ehtivät! Nyt maissien päissä on vaalea tukka ja sen muuttuessa tumman ruskeaksi on maissi kypsä. Oman pellon ympäristö vihertää vielä, muutamissa koivuissa näkyy häivähdys keltaista. Monet rikat viheriöivät vielä, kasvukausi pidentyy satokasveille, mutta myös rikoille ja hoitotöille. Valkoisia perhosia lepattelee siellä täällä nurmella ja pölyttäjiä surisee työn touhussa.

Perholaiset purjoa kitkemässä eilen 11.9.

Perholaiset purjoa kitkemässä eilen 11.9.

Kauden sesonkivihannekset muuttuvat hieman joka viikko. Kohta aloitetaan purjojen satokausi. Tällä viikolla on viimeisetkin sipulit nostettu kuivumaan pellon päälle eli sipulisavotta on kohta ohi tältä vuodelta. Noin kuukauden päivät olemme joka torstai nostaneet sipuleita kuivumaan ja laskeneet seuraavan viikon 10 – 20 kpl sipuleita jokaiselle osuuskuntalaiselle. Kyllä sipulia onkin jaettu jo juhannusviikosta asti.

Myös viimeiset kyssäkaalit on nostettu kylmiöön. Viimeisiä lanttuja makoilee pellolla siellä täällä. Ensimmäiset maan syksyiset muokkaukset on siis aloitettu. Eli, kun sato on nostettu ja pelto on tyhjä satokasvista, on aika muokata maa ja me kylvämme tänä vuonna italianraiheinää äestetylle pellolle. Se estää hiukan rikkojen tilaa ja pitää ravinteet pellossa niin ne eivät huuhtoudu vesistöihin syyssateilla. Vielä on kuitenkin vihanneksia, jotka odottavat sadonkorjuuvuoroaan, joiden satokausi ei ole vielä alkanut kuten palsternakka, mustajuuri, maissi.

Heidi punnitsee satoa jakoon

Heidi punnitsee satoa jakoon

Myös perunamaalle menee nyt työtunteja. Perjantainen papujen keruu on vaihtunut perunan nostoksi, kun maakin on kuivunut niin että se kestää konetta. Timot nostettiin heinäkuussa, siikliä elokuussa ja nyt nostetaan parhaillaan nicolaa eli sitä kiinteää ja hyvää perusperunaa. Sandro ja Tomi ovat niittäneet raivaussahalla perunan varsia viikon verran, hienotyö! Tänäänkin perunamaalla on maanut muutamatuhat pottua ja pari peltolaista.

perunan nostoa 2014

Perunamaalla nicolan nostossa

Kiitos kaikille osuuskuntalaisille, Ollille, hallitukselle ja viikon sadonjakajille. Sadonjako on tärkeää työtä. Tänä vuonna uusia jakopisteitäkin on kaksi Lasipalatsi ja Kalasatama. Kalasatamassa on uusin uudistus eli kontti ja ruokapiiri. Hienoa toimintaa ja mahtavia mahdollisuuksia eli nyt pääsee nauttimaan tuotteista Kalasatamankin ruokapiirin kautta!   Ilman jokaisen meidän panosta tämä satokausi, Oma pelto, sato, jaot ja jakopisteet eivät olisi mahdollisia!

Kalasataman uusi kontti

Kalasataman uusi kontti

 

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Spagettikurpitsakeitto

kuva (3)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1-2 spagettikurpitsaa
1 tlk luomukookosmaitoa
Luomukasvisliemikuutio
Ruususuolaa
Mustapippuria
Luomumanteleita
Luomupekonia

Halkaise kurpitsa(t) ja paahda 200-asteisessa uunissa uunipellillä leikkauspinta alaspäin noin tunti, riippuen kurpitsojen koosta. Poista siemenet ja kaavi sisus kulhoon. Jos sisus on kovin vetistä, voit valuttaa hetken siivilässä. Kiehauta kattilassa noin pari desiä vettä ja lisää kasvisliemikuutio. Laita kurpitsamassa, kasvisliemi ja kookosmaito (lisää pikkuhiljaa, kunnes keitto on sopivan paksuista) tehosekoittimeen ja soseuta tasaiseksi. Kaada keitto kattilaan, mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan ja anna kiehahtaa. Tarjoile paahdettujen pekonikuutioiden ja paahdetun mantelirouheen kera.

Kiitos reseptistä Veera Ilvonen

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kirjaston ja ruokapiirin avajaiset 16.9. klo 15:30-18:30

Avajaiset_juliste

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Viikko 37

Perunat 1005 g, porkkanat 1446 g, punajuuret 407 g, salaatti 105 g, lehtikaali 163 g, omenat 237 g, kurpitsa 1362 g, kesäkurpitsa 288 g, lantut 801 g, keltasipulit 383 g ja punasipulit 152 g.

Perunat 1005 g, porkkanat 1446 g, punajuuret 407 g, salaatti 105 g, lehtikaali 163 g, omenat 237 g, kurpitsa 1362 g, kesäkurpitsa 288 g, lantut 801 g, keltasipulit 383 g ja punasipulit 152 g.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Jätä kommentti

Yhteishyvä

Omenapuu

Osuuskuntalaisen omenapuu

Tämän viikon keskiviikkona löysin itseni isojen omanapuiden alta. Punertavat valmiit omenat pullistelivat pään yläpuolella, paksut oksat ympäröivät ja kertoivat vanhan puun tarinaa. Vierelläni hyöri muutama osuuskuntalainen joku tikkaiden kanssa ja toinen vanhan sinipiian kanssa tiputteli omenoita puusta. Viimeinen tunti lajiteltiin Rekolalaisen omakotitalon pihalla nyt osuuskunnan omenoita. Emäntä (osuuskuntalainen) Maisa iloitsi punaisen kattilan tyhjentymisestä, se oli ollut jonkun aikaa jo täynnä omenoita. Nyt ne saatiin osuuskunnan käyttöön ja kattila jälleen puurokattilaksi. Se tuntuu tosi hienolta, että se jolla on haluaa jakaa. Jakaminen tekee kaikki iloisiksi ja mahdollistaa monta hyvää asiaa tässä maailmassa. Siitä on ruokaturvassakin kysymys.

Tämä on se aika vuodesta, kun Suomessakin hedelmäpuut kantavat satoa ja koko puu, lajike, valmistuu aina kerralla. Jäi Maisankin pihaan vielä muutama myöhäisempi lajike. Omena irtoaa itsestään tai helposti puusta ollessaan valmis. Lajiteltiin 130 kg omenoita mehuasemalle, niistä tuli n. 80 litraa mehua. Lisäksi syötävää omenaa saatiin kerättyä n. 600 kappeletta eli jokaiselle osuuskuntalaiselle 3 kappaletta ensi viikon jakoon. Ensi viikolla keskiviikkotalkoot jatkuvat omalla pellolla.

Omenoiden lajittelua mehuksi ja jakoon

Omenoiden lajittelua mehuksi ja jakoon

Muoviton syyskuukausi alkoi ja ajattelin, että yritetään mekin vähentään muovia jaoissa niin paljon kuin mahdollista. Kuitenkaan hortonomin näkövinkkelistä se ei ole kovin helppoa, sillä juurekset ja vihannekset haihduttavat kosteutta ja muovi suojaa haihtumiselta. Lehtivihannekset kuten lehtikaali, salaatti, pinaatti ja yrtit olisivat ihan nuutuneita ilman muovia klo 18 illalla, kun osuuskuntalainen vie ne kotiinsa, jos ne ollaan aamulla kerätty. Ajattelin, eetä voisimme kuitenkin tässä kuussa kokeilla biomuovipusseja ja katsoa kuinka paljon kalliimmaksi ne tulevat. Voisimme myös yrittää pakata esimerkiksi lehtikaalin isoon muovisäkkiin ja osuuskuntalainen voisi kotoaan ottaa pienen muovipussin mihin omansa pakkaa. Kokeillaan eri vaihtoehtoja, eikä kangistuta kaavoihin! Muovi helpottaa elämää kuten asioiden pakkaamista ja säilymistä sekä kuljettamista. Ilman kestäviä laatikoita vihanneksia ei voisi kuljettaa. Kuitenkin muoviroskat väärässä paikassa kuten meressä saavat paljon pahaa aikaan.

Meidän jako kulkee muovilaatikoissa, muovisäkeissä ja paperipusseissa. Tämä helpottaa paljon kuljettamista!

Meidän jako kulkee muovilaatikoissa, muovisäkeissä ja paperipusseissa. Tämä helpottaa paljon kuljettamista ja sadon säilymistä!

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Sadonkorjuutalkoot&juhlat 20.9.2014

sadonkorjuujuhlat_juliste_FB

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti