Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin kokeilu Suomessa. Emme kuitenkaan ole tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokanneet siitä omanlaisemme.

Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Niinpä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Peltomme sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

Guerilla Garden by Ruokaosuuskunta. Teemme myös tempauksia hyvien asioiden puolesta.

Tallennettu kategorioihin Ruokaosuuskunta | Avainsanoina , , , , , , | 6 kommenttia

Hoitokuu

Omaa satoa Deutzin peräkärryssä

Omaa satoa Deutzin peräkärryssä

Heinäkuu on mennyt vauhdilla. Lämpöä on riittänyt sateiden lisäksi. Pavut ja herneet kukkivat valkoisina. Pieniä palkoja jo roikkuu siellä täällä. Satoa on kypsynyt ja samalla vauhdilla kasvavat rikat. Aurinko kultaa elävää peltoa ja omat vihannekset kasvavat. Tällä viikolla aloitettiin jälleen sadonjaot. Monet ovat palanneet lomilta ja pellolla ollaan hetki keskitytty vain kasvien hoitoon: kitkentään, riviväliharauksiin, biologiseen torjuntaan ja lisäluomulannoitukseen.

Punajuuren kitkentä

Punajuuren kitkentä

Kaupunkilaisten Omalla pellolla on kykitty ja kitketty kuukausi ja sen aloitti kunnolla kansainväliset peltosankarit kahden viikon kvt-työleirillä heinäkuun alussa. Kansainvälisen työleirin porukka toi pellolle uusia tuulia maailmalta, uutta intoa ja keskittyi vain kasvien hoitotöihin. Heidän jälkeensä oli hyvä jatkaa kitkentöjä. Kaikki kaalikasvit on kitketty ja kaalikoita on jouduttu torjumaan biologisin menetelmin. Nyt kaalikasvit ovat kuitenkin hyvässä kasvussa. Ne kitkettiin, harattiin, boorikasteltiin ja kaalikoiloisruiskutettiin. Nyt ne kasvavat jälleen tyytyväisinä harson alla, mutta niin tekevät rikkakasvitkin. Vielä kuukauden verran on täysillä sadonjakojen lisäksi keskityttävä myös kitkemiseen.

Kesäkurpitsa kukkii

Kesäkurpitsa kukki heinäkuun puolessa välissä ja nyt se kantaa hedelmää

Tällä viikolla jaettiin 600 kesäkurpitsaa

Tällä viikolla jaettiin 600 kesäkurpitsaa

Kasvit suuntaavat kohti kukintaa vegetatiivisen kasvun jälkeen. Elokuussa mm. omat kesäkurpitsat kantavat hedelmää, lantut pullistelevat maasta, pinaatit versovat satoa ja perunan mukuloita nousee omasta maasta. Tätä ennen ne kuitenkin kukkivat ja pölyttyvät ekosysteemipalveluiden ansiosta. Tiistain ja keskiviikon sadonjaoissa saimme jaettua noin 600 kesäkurpitsaa, muutamia satoja nauriita, sateissa pullistuneita nippusipuleita, punaista Lollo Rossa-salaattia, ensimmäisiä lehtikaalin lehtiä, hyvin kasvaneita pinaatteja, vielä varhaisperunoita ja kasvihuoneessa lämpöä saaneita basilikoita. Katsotaan ehtivätkö punajuuret ja hieman hernettä sekä papua jo ensi viikon sadonjakoon! Kasvun aika on käsillä.

Fenkolit

Fenkoleiden kauppakunnostusta

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Heinäkuun kasvun voima

Joka vuosi sitä yllättyy kasvunvoimasta. Valoa on niin paljon, että kasvit kasvavat silmissä ja viljelijä joutuu kestämään sen, että kasvun vauhdissa ei pysy mukana. Ajatukset tuntuvat hautautuvan kasvavien rikkojen: piikikkäiden ohdakkeiden, kukkivien peltoretikoiden ja kaiken vihreän, peittävän kasvun alle. Kaupunkilaisten Omalla pellolla tähän kuitenkin varaudutaan. Korsoon on saapunut jo viidennen kerran pelastavat enkelit, 10 ihmistä ympäri maailmaa ja kahdeksi viikoksi. Kansainvälinen työleiri aloitti kuuden tunnin kitkentätyöpäivänsä viime maanantaina samaan aikaan, kun peltotyöntekijöiden aika meni vielä sadonkorjuuseen. Myös sadonjaot jäivät nyt tauolle ja muutama heinäkuun viikko voidaan keskittyä vain pellon hoitotöihin. Tämä aika tarvitaan, sillä meidän pellolla ei biodiversiteettiä eikä rikkojen lajikirjoa puutu!

Heidi sadonkorjaamassa ensimmäistä kyssäkaalisatoa

Heidi sadonkorjaamassa ensimmäistä kyssäkaalisatoa

Kevätsipulinippujen niputusta ala Merja

Kevätsipulinippujen niputusta ala Merja

Kolme sadonjakoviikkoa on nyt takana ja kolme kitkentäviikkoa on edessä. Ensimmäisissä sadonjaoissa jaettiin salaattia, retiisejä, rucolaa, yrttejä, raparperia, sipulia, valkosipulia, maa-artisokkaa, palsternakkaa, kyssäkaalta ja varhaisperunaa. Kyssäkaalta kokeiltiin ensimmäistä kertaa kasvattaa jo ensimmäisiin sadonjakoihin. Se onneksi onnistui, aurinkoisille ilmoille kiitos. Varhaisperunan kypsymistä jännitetään myös joka vuosi. Pieni määrä solist-perunaa saatiin nostettua viime viikon jakoon ja loput jäävät sitten odottamaan heinäkuun vikan viikon sadonjakoa. Nyt on peruna parhaassa kasvussa viipyilevän kesäkuun kasvun jälkeen.

Kansainvälinen työleiri aloitti tärkeän työn viime viikolla työläimmen kasvimme, porkkanan parissa. Siinä vierähtikin heidän ensimmäinen työviikkonsa. Pieniä porkkanan taimia kitkettiin isojen savikoiden ja ukontatarten, hatikoiden sekä emäkkien välistä. Tällä viikolla pitäisi keskittyä vielä ainakin purjojen, punajuuren, papujen ja palsternakkojen kitkentään. Eikä se porkkanamaakaan vielä valmis ole. Sadetta ollaan saatu valtavasti niin, että koneelliset rikkaharaukset eivät ole mahdollisia. Toisaalta vesistressiltä ja kastelutyöltä on vältytty.

Kansainvälisiä työleiriläisiä Nykullan lohkollamme kitkemässä ja perunan nostossa

Kansainvälisiä työleiriläisiä Nykullan lohkollamme kitkemässä ja perunan nostossa

Kasvihuoneemme alkukausi on ohi. Rucolat ja basilikan pottitaimet jaettiin sadonjaoissa. Kasvihuoneen maa käännettiin ja luomulannoitettiin heinäkuun ensimmäisinä päivinä. Sen jälkeen kurkun taimet istutettiin tilalle. Pienet basilikan taimet istutetaan kurkun taimien alle vielä tällä viikolla. Ei se luomistyökään ole täysin ohi. Syyssalaatit ja kiinankaalit sekä elokuun basilikan taimet odottavat kylvöään. Lisäksi biodynaamisen taimen toimittajamme Toivon tilan tämän kauden viimeinen taimitilaus saapui tänään pellolle. Salaatit odottavat nyt pellon reunalla biokalvoon avomaalle pääsyä ja puolentoista kuukauden kehittymistä puhtaassa maassa auringon alla. Vaikka kesäpäivät jälleen lyhenevät on valoa vielä paljon jäljellä ja kaksi kesäkuukautta edessä. Nyt kuljetaan valon ja kasvun kesäpäivässä.

Kasvihuoneen uusi kurkkukasvusto

Kasvihuoneen uusi kurkkukasvusto

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , , | 2 kommenttia

Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet

Tämä galleria sisältää 23 kuvaa.

Järjestimme yhdessä Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen kanssa tapahtuman Kaupunkilaisten omalle pellolle 16.6.2016 klo 10-14. Halusimme kertoa mitä pellolla tapahtuu ja mitä olemme tehneet. Ja ennenkaikkea mitä voisimme yhdessä vielä tehdä. Mediapoimintoja: Ylen Uutisten otsikko: Ruuan alkuperä kiinnostaa – … Lue loppuun

Lisää gallerioita | Jätä kommentti

Satoviikko25

Maa-artisokka 456g, yrttinippu (lipstikka, oregano) 15g, jauhosavikka 86g, retiisi 221g, sipuli 112g, raparperi 447g, rucola 272g ja sallatti 491g

Maa-artisokka 456g, yrttinippu (lipstikka, oregano) 15g, jauhosavikka 86g, retiisi 221g, sipuli 112g, raparperi 447g, rucola 272g ja sallatti 491g

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | 2 kommenttia

Vuoden valoisin viikko

Juhannusviikon pelto

Juhannusviikon pelto

Tiistain vastaisena yönä oli vuoden pisin päivä ja täysikuu. Juhannusviikko on luonnossa uloshengityksen aikaa: kasvit kasvavat valoa kohti täydellä vauhdilla. Viljelijän voi olla vaikeaa päästää irti ja ymmärtää, että pohjolan kesän kasvurytmissä on vaikea pysyä mukana. Juhannus on parasta aikaa ihastella valoa ja olla yhtä luonnon kanssa, biodynaamisesti ilmaistuna antaa kosmoksen näyttäytyä maassa ja olla yhtä luonnon sekä valon kanssa.

Kesätyöntekijä Pinja sadonkorjaamassa salaattia sadonjakoihin

Kesätyöntekijä Pinja sadonkorjaamassa salaattia sadonjakoihin

Kasvit ovat yhtäkkiä isoja ja kasvu on valtavaa. Pellot ovat yhtäkkiä täynnä vihreää kookasta elämää. Sadonkorjuun aika on parhaimmillaan Omalla pellolla. Tällä viikolla on sadonjakoihin kerätty ja pakattu raparperia, rucolaa, salaattia, retiisejä, sipulia, maa-artisokkaa, liemiyrttejä ja villiyrtti jauhosavikkaa. Jauhosavikkaa voi käyttää pinaatin tavoin ja siitä saakin mainion savikkakeiton, mikä maistuu aivan pinaatilta.

istutusta

Salaattien ja kurpitsojen istutusta

Nyt istutetaan viimeisiä taimia: kurpitsoja, syyssalaatteja ja syyskyssäkaaleja. Tällä viikolla kitkentä, sadonkorjuu ja istuttaminen menevät päällekäin. Kohta on aika hetkeksi luopua luomistyöstä, uuden istuttamisesta, ja keskittyä täysin hoitotöihin, kitkentään. Viikossa sadonjakojen alkaessa jäämme kasvun jälkeen. Luonnossa tapahtuu valtavaa kasvua ja keskittyessämme muuhun kuin kitkentään, jäämme jälkeen. Kasvunvoima on työvoimaamme suurempi juuri keskikesällä.

Ensi viikon jälkeen on todella tärkeää lopettaa sadonjaot kolmeksi viikoksi, päästää suurin osa harjoittelijoistamme levähtämään hetkeksi kesälomalle ja keskittyä vain rikkakasvien kitkentään. Teemme tilaa viljelykasveillemme niin, että ne saavat tilaa ja valoa. Ensi sunnuntaina Kaupunkilaisten Omalla pellolla aloittaa kaksi viikkoa kestävä kansainvälinen työleiri. Kymmenen ihmistä ympäri maailmaa tulee kitkemään rikkakasveja pellolle. Kitkeminen on aluksi kauhistuttavaa, kun näkee tekemättömän työn ja pitkät kasvirivit. Sitten kun oppii keskittymään vain hetkeen niin voi alkaa nauttimaan helposta työstä, missä näkee työn jäljen heti. Oikein hyvää keskikesää, valoa ja kasvunjuhlaa!

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kumppanuusmaatalouden monet hyödyt

Kesäkuun puoliväli vierähti nopeasti ja paljon on tapahtunut Kaupunkilaisten Omalla pellolla. Viime lauantaina oli osuuskuntalaisten viikonlopputalkoot, maanantaina aloitti pellolla lasten viljelyleiri ja pellolla vieraili 40 biodynaamisen tuottemerkkiasioiden parissa työskentelevää ihmistä ympäri maailmaa. Tiistaina ja keskiviikkona aloitettiin vuoden ensimmäiset sadonjaot. Torstaina pellolla oli iso tapahtuma Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen tilaisuus Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet. Kaiken tämän välissä istutettiin myös kesä- ja spagettikurpitsat, paikkauskylvettiin punajuuria, kitkettiin sipuli- ja porkkanamaata, saatiin aimoannos sadetta sekä kerättiin tietysti kaikille satoa. Pelto on sosiaalinen paikka, joka kerää ihmisiä yhteen yhteisen ruoan tuotannon pariin ja tämä tuntuu tervehenkisen hyvältä.

Lauantain talkoissa niputettiin raparperia

Lauantain talkoissa niputettiin raparperia

Lauantain talkoot menivät hyvin. Porkkanamaata kitkettiin. Hirsivaja sai katon päälleen ja Mustosen puutarhalla kerättiin sadonjakojen raparperit valmiiksi. Talkooruokaryhmä oli loihtinut todella maukkaat eväät pellolle: kahta keittoa, sämpylöitä, levitteitä, villivihannessalaattia ja Riitta paistoi pellolla myös muurinpohjalettuja raparperihillolla! Kiitos talkoolaisille, oli hyvä yhteismeininki!

Kattohuovan laittoa ala Olli & Pentti

Kattohuovan laittoa ala Olli & Pentti

Lettujen paistoa

Lettujen paistoa

Villisalaatti

Villisalaatti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvukauden 2016 sadonjaot alkoivat ihanilla vihreillä Oman pellon tuotteilla rucolalla, salaatilla, retiiseillä, raparperilla, palsternakoilla, ruohosipulilla ja basilikoilla. Niissä maistuu biodynaaminen puhdas maa ja alkukesän aurinko.

Lastenleirillä on mm. istutettu herneitä, tehty linnunpelättimiä, muokattu maata, kitketty, tehty majoja metsään, retkeilty, leikitty ja tutustuttu viljelyyn. Lapset ovat tykänneet ja tästä kuuluu suuri kiitos leirivetäjille Anniina Heinoselle ja Pinja Siparille. Tähän tarvitaan monta kättä ja sata ideaa, että kaikki tämä saadaan pellolla toimimaan. Hyvässä yhteishengessä on mieletön voima.

Mikko ja Nina istuttavat kesäkurpitsaa

Mikko ja Nina istuttavat kesäkurpitsaa

MMM:n ruokaa ja luonnonvaroja rahoittaman lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen  Kumppanuusmaataloustilaisuus meni sateesta huolimatta Omalla pellolla nappiin. Pellolla oli kierroksia ja puheenvuoroja. Kumppanuusmaatalouden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tutkiskeltiin eri näkökulmista. Päällimmäiseksi minulle jäi tilaisuudesta mieleen läpinäkyvä, täysin avoin, rehellinen osuuskuntalaisen ja viljelijän välinen kanssakäyminen sekä molemminpuolinen arvostus. Kumppanuusmaataloudessa on ympäristöllisiä hyötyjä. Osuuskuntalainen voi itse vaikuttaa reiluun lähituotantoon sekä sen ympäristövaikutuksiin. Monimuotoinen viljely tukee myös biodiversiteettiä mm. laji- ja geenimonimuotoisuutta. Lisäksi se vähentää ruokajätettä, kun myös pienet ja hassun muotoiset tuotteet voidaan jakaa osuuskuntalaisille, mikä vaikuttaa positiivisesti hävikkiin. Kumppanuusmaatalous on yksi vaihtoehto pienimuotoisille, monimuotoisille luomutiloille tulla toimeen. Se on vaihtoehto syödä kasvispainoitteista sesonkiruokaa ja väylä tehdä hyvää. Lisäksi ruokaosuuskunta lisää kuluttajien tietoa ruoantuotannosta sekä osallistumista ja vaikuttamista oman ruoan tuotantoon. Se lähentää maaseutua ja kaupunkia sekä yhdessä tekemistä. Se luo uutta viljelykulttuuria ja rakentaa kaupunkilaisille uusia juuria.

Lastenleirin tekemiä linnunpelättimiä

Lastenleirin tekemiä linnunpelättimiä, jotka jäävät palvelemaan Kaupunkilaisten Omaa peltoa

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Sadetta & Satoa

Kukkakaalin istutusta

Kukkakaalin istutusta: Heidi & Katariina

Tällä viikolla on satanut ja kasvun ihme on ollut valtava. Meidän ruokaosuuskunta aloittaa sadonjaot ensi viikolla viikkoa aikaisemmin viime vuosiin verrattuna. Salaatit, rucolat ja retiisit ovat ehtineet jo niin isoiksi, että ne ovat täysin valmiita osakkaiden ravinnoksi. Lisäksi ensimmäiseen sadonjakoon tulee raparperia, basilikan taimia, palsternakkaa ja ruohosipulia. Uusien perunoiden, nippusipulien, kevätkyssien ja nauriiden kanssa odotetaan satovaihetta vielä muutama viikko. Ensi viikon tiistaina Oman pellon sato viedään Arabiaan, Kalasatamaan ja Herttoniemeen. Keskiviikkona ihanat vihanneksemme kulkevat keskustaan, Töölöön ja Vantaalaisten osakkaiden koteihin.

Pentti haraamassa retiisien välejä

Pentti haraamassa retiisien välejä

Kitkentä on aloitettu tänä vuonna juuri oikeaan aikaan ja myös ensimmäiset traktorilla tehtävät riviväliharaukset on tehty. Kyssäkaalin, palsternakan, nauriin, retiisin ja sokeriherneiden rivivälit on ajettu hanhenjalkaharalla. Porkkanapenkkejäkin kitketään jo ensimmäisen kerran. Kaksi riviä pieniä porkkanantaimia on sirkkalehtivaiheessa ja ne saisivat etumatkaa rikkakasveista, jos ensimmäinen kitkentä saataisiin nyt tehtyä. Lisäksi istutustöitä on edelleen jatkettu. Mangoldit on istutettu biokalvopenkkeihin samoin ensimmäiset parsakaalit ja kukkakaalit on istutettu Omaan maahan. Ensi viikolla istutuksia jatketaan vielä toisella parsakaalilajikkeella.

Mangoldin istutusta

Mangoldin istutusta ala kesätyöntekijät Henna ja Janina

Tällä viikolla Oma pelto sai kolme Vantaalaista nuorta kesätöihin kahdeksi viikoksi. Pelto on hyvä työympärisö, missä eri-ikäiset ihmiset kohtaavat tehden fyysistä työtä maan hoidon eteen. Ensi viikko onkin sitten haipakka!  Pellolle tulee lastenleiri n. 25, 7 – 12 vuotiasta lasta, biodynaamisen sertifioinnin parissa työskenteleviä ihmisiä ympäri maailmaa tutustumaan toimintaamme maanantaina, sadonjaot alkavat tiistaina ja keskiviikkona sekä torstaina meillä on pelto esittely tutkijoille, virkamiehille ja kaikille kiinnostuneille! Tätä ennen lauantaina 11.6. on isot yhteiset kesäkuun peltotalkoot osuuskuntalaisille! Tervetuloa vierailemaan Kaupunkilaisten Omalla pellolla sekä talkoilemaan. Loma-aikana Omalle pellolle voi tulla auttelemaan halutessaan koska vain, kunhan soittaa ensin, maanantaista perjantaihin klo 8 – 16 sekä tietysti talkooaikoina. Oma pelto toivottaa kaikki kesäisesti tervetulleiksi tekemään työtä yhteisen läpinäkyvän ruoantuotannon ja puhtaan ympäristön eteen!

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kesäkuun huumaa & tuomen terälehtiä

Kosminen ja maanomainen voikukka pellolla tällä viikolla

Kosminen ja maanomainen voikukka pellolla tällä viikolla

Aurinko lämmittää ja olemme saaneet nauttia helteisestä pellosta. Pellolla lentävät tuomen terälehdet ja voikukan haituvasiemenet etsien uutta kasvupaikkaa. Kasvustojen hoitotyöt on aloitettu mm. palsternakkaa kitketään, sipuli liekitettiin ja sitä kitketään parhaillaan. Osa perunamaasta on myös mullattu. Rikkakasvien kasvu on nyt nopeaa. Tilanne on täysin päinvastainen kuin viime vuonna, jolloin mikään ei kasvanut kylmästä säästä johtuen. Luomistyö, istuttaminen jatkuu hoitotöiden lomassa Omalla pellolla. Lamopinaattia ja fenkolia on istutettu käsin biokalvoihin. Uudenseelannin pinaatteja istutettiin parituhatta tainta peltoon. Kesäkeräkaali, kyssäkaalin toinen erä ja lanttu istutettiin koneellisesti taimista. Myös kiinankaali pääsi indikaattorikasviksi kaalipeltoon. Kiinankaali on parhaimman makuinen kaali, siis myös tuholaisten mielestä, ja siitä voi seurata kaalikoi ja -perhostilanteen kehittymistä. Taimet piti myös kastella heti istutuksen jälkeen, sillä niin kuuma on touko-kesäkuun vaihde. Yleensä peltoa ei kastella vaan toivotaan taimen itse löytävän kosteuden ja tunkevan juurensa syvälle kosteaan maahan.

Uudenseelannin pinaatin istutusta

Uudenseelannin pinaattia istutettiin koko helteinen viikko

Pelto on luomulannoitettu myös kurpitsoille, jotka tarvitsevat paljon ravinteita. Parhaillaan alaa äestetään ja pian siihen ajetaan biokalvopenkit. Penkkien väleihin kylvetään rivivälinurmi. Näin välejä on helppo leikata ja ne pysyvät kasvupeitteisinä. Kasvit hoitavat maata juurillaan, pitävät hiiltä maaperässä, poissa ilmasta sekä pitävät kosteutta ja ravinteita maassa. Kasvit lannoittavat, parantavat ja pitävät maan elävänä. Erilaisten kasvien tarpeet ja ominaispiirteet tulee ottaa huomioon viljelykiertoa ja kasvupaikkoja suunniteltaessa.

Jo isot rucolat Mustosen puutarhan kasvihuoneessamme

Jo isot rucolat Mustosen puutarhan kasvihuoneessamme

Kesä on jo tosi pitkällä, vaikka vasta kesäkuun ensimmäisiä päiviä viedään. Juhannussatoon tulevien rucoloiden ja salaattien kasvu on todella pitkällä lämmöstä johtuen. Viljelijänä jännitän valmistuvatko ne liian aikaisin ja kestävätkö ne juhannukseen saakka. Ruokaosuuskunnan tapauksessa vihannessato ajoitetaan tietyille viikoille juhannuksesta marraskuun loppuun saakka ja lasketaan taimet sekä siemenet osuuskuntalaisten mukaan. Tähän saakka 5 kasvukauden ajan sadonjako on aina aloitettu juhannusviikolla, heinäkuussa on ollut kolmen viikon tauko ja satoa on muuten jaettu kerran viikossa marraskuun loppuun saakka, joskus joululle ja viimeksi vain marraskuun puoliväliin saakka. Kuitenkin työtä tehdään luonnon kanssa, ilmojen armoilla. Joten lämpösummasta ja maan kosteustilanteesta on oikeasti kiinni vihannesten kehittyminen. Ruokaosuuskunnassa osuuskuntalaiset jakavat riskin sadonkehityksestä viljelijöiden ja hallituksen kanssa. Lisäksi sadonjakojen alkamista ja loppumista voidaan tarvittaessa muuttaa, sillä sadon saavat kuitenkin sadon omistajat osuuskuntalaiset, tuoreena & omalta pellolta. Tehdäänhän töitä maan ja taivaan, auringon ja veden kanssa!

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Kesä!

Härkäpavun kylvöä

Härkäpavun kylvöä

Luonto on pukeutunut väreihin, vihreään, muotoihin ja elämään. Rehevä kasvu, omenankukat ja täysikokoiset puiden lehdet sekä kaalin sukuiset rikkakukat ovat täällä. Lämpöä on riittänyt niin, että kevät on muuttunut kesäksi ja yksi pilvinen päivä vain hellii auringossa ollutta ihoa. Viime sunnuntain aurinkoiset talkoot kutsuivat pellolle n. 50 osuuskuntalaista ja paljon saatiin hyvässä yhteishengessä aikaiseksi.

Sokeriherneen kylvöä

Sokeriherneen kylvöä

Kompostin siirto

Kompostin siirto

Anttilaan kylvettiin sokeriherneitä, monet lapset pääsivät kylvöpuuhaan mukaan. Valkosipulimaa kitkettiin ja lannoitettiin. Viime kauden komposti siirrettiin uuteen paikkaan ja kuivitettiin. Nyt on tämän kauden kierrätettävälle kompostijätteelle taas paikka niin saadaan ravinteet takaisin kiertoon pellolle. Raksaryhmä korjasi satokatoksen seinää ilkivallan jäljiltä ja hirsivaja sai kattoa päälleen. Osa osuuskuntalaisista kaivoi vuokraisäntämme Jukan kanssa valojuurille syvää kuoppaa ja nyt on valojuuret ensimmäisen kerran Omassa maassa. Mustosen puutarhalla kitkettiin yrttimaata, kaivettiin talven aikana ruodan esille ajama sähköjohto maahan ja leikattiin herukoiden välinurmi. Talkoofiilis oli korkealla, aurinko paistoi ja yhdessä tekeminen, oman maan hoito sekä oman ruoan tuotanto innosti. Kaupunkilaisten ruokakulttuuri luo uudenlaista ruokayhteisöä, juuria ja kyläkulttuuria rikkoen kylän rajoja.

Herne-kauran kylvöä ala Lilinkotisäätiö

Herne-kauran kylvöä ala Lilinkotisäätiö

Lilinkotisäätiön GreenCare-ryhmä kylvi peltoherneet Nykullan lohkolle. Peltolaiset kylvivät härkäpavun syötäväksi viherlannoitteeksi. Pensaspapupenkit on tehty ja pavut päästään vielä tällä viikolla kylvämään etuajassa. Papu pitää lämpimästä maasta ja nyt on maa lämmennyt hyvin. Tänä vuonna pensaspapu laitetaan vielä harson alle ja aidataan niin eivät linnut käy taimia syömässä. Viime vuonna kesäkuun alun lämpö ei riittänyt pavuille  ja linnut söivät osan taimista. Tänä vuonna harso saa suojata ja lämmittää papuja alkukauden. Kesän kosmiset kasvutekijät valo ja lämpö tekevät tehtävänsä kasvattaen elämää, joka ruokkii elämää.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Vihreää & pilvenhattaroita

Toukokuun lämpö on tasoittunut. Kasvu on melkein kesäistä. Luumu sekä tuomi kukkii, omenapuun ja syreenin kukat ovat nupulla. Aurinko paistaa ja savimaa on täydellistä. Nyt on hyvät kylvösäät ja kuukin on vielä aleneva varmistaen nestevirtauksia maahan päin. Pellolla on hyvä työskennellä. Steiner-koululaiset kävivät töissä pellolla, mielenterveyskuntoutujien GreenCare ja osuuskuntalaisten viikkotalkoot peltogym vetivät porukkaa Omalle pellolle. Myös sunnuntaina on tämän kasvukauden ensimmäiset isot yhteiset talkoot.

Toukokuinen niitty, joka on matkalla peltoaukeallemme

Toukokuinen niitty, joka on matkalla peltoaukeallemme

Tällä viikolla on kylvetty porkkana: ensin varhaisempi lajike milan ja sitten myöhäisemmät oxhella sekä rodelika. Milan ja rodelika ovat tavallisia nantes-tyypin porkkanoita, kun oxhella taas on paksu ja lyhyt. Porkkanamme ovat avopölytteisiä lajikkeita, jolloin jokainen porkkana on yksilö ja siemenissä on tapahtunut myös luonnonvalintaa. Biodynaamiset avopölytteiset lajikkeet jalostetaan ajatellen niiden sisäistä laatua, ihmistä tukevia muotovoimia. Biodynaamisista siemenistä tuotettujen porkkanoiden maku on raikas, makea ja täyttävä. Luonnonmukaisessa siemenjalostuksessa tulisi ajatella resilienssiä eli muutoskestävyyttä. Monimuotoiset siemenet sopeutuvat paremmin muuttuviin ja ennalta-arvaamattomiin olosuhteisiin, mitä mm. ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa.

Harjoittelijamme Tuomas & Eriikka valmiina suojaamaan kylvettyjä kasveja harsoilla

Harjoittelijamme Tuomas & Eriikka valmiina suojaamaan kylvettyjä kasveja harsoilla

Syysperunat nicola, opera ja uutena colomba on istutettu tällä viikolla. Porkkana kuten monet muutkin kasvimme peitettiin harsolla suojaamaan kylvöstä, pidättämään kosteutta ja lämpöä maassa sekä ehkäisemään tuholaisia. Porkkanan viereen kylvettiin tilli ja toiselle puolelle tehtiin biokalvopenkkejä. Käytämme katteena mustaa biohajoavaa muovia ehkäisemään rikkakasveja ja pidättämään kosteutta maassa. Kalvoon istutettiin heinäkuun sadonjaon pehmeälehtiset keräsalaatit. Myös ensimmäiset fenkolit pääsivät biokalvopenkkeihin ja harson alle. Sillä peltojäniksillemme ne saattaisivat myös maistua. Nyt parhaillaan valmistellaan punajuuri- ja purjo maata, jotka odottavat vuoroaan seuraavaksi. Maahan lisätään orgaaninen lisälannos hevosenlantakompostin lisäksi kullekin kasville sopiva määrä. Sitten äestetään ja lopuksi ajetaan penkit, jotka vielä haravalla tasoitetaan kylvökoneelle sopivaksi. Sen jälkeen enää säädetään kylvöpyörä ja ajetaan siemenet maan syliin. Seuraavaksi toivotaan sopivasti vettä ja aurinkoa.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti