Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin kokeilu Suomessa. Emme kuitenkaan ole tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokanneet siitä omanlaisemme.

Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Niinpä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Peltomme sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta. Otamme uusia jäseniä vuodeksi 2015.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

Guerilla Garden by Ruokaosuuskunta. Teemme myös tempauksia hyvien asioiden puolesta.

Tallennettu kategorioihin Ruokaosuuskunta | Avainsanoina , , , , , , | 5 kommenttia

Työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle

punajuuren lajittelua_blogiin

Viljelemme luomu- ja biodynaamisesti Kaupunkilaisten omaa peltoa. Monimuotoinen 3 hehtaarin avomaavihannesviljelyksemme ja yhteisöpuutarhamme sijaitsevat Vantaan Korsossa hyvien joukkoyhteyksien päässä. Tule työharjoittelemaan Suomen ensimmäiselle csa-maatilalle.

Tarjoamme hyvää luomu- ja biodynaamisenviljelyn opetusta pellolla ja tutustumisen uudenlaiseen maatalousmalliin. Valitettavasti emme voi tarjota palkkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. Tarjoamme ruuan ja matkakorvauksen pääkaupunkiseudulla.

Työharjoittelujakson voi aloittaa jo huhtikuussa 2016. Satokautemme kestää marraskuulle.

Varaa työharjoittelupaikka! Tervetuloa!

Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com
Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Tykkää meistä FB:ssä

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Miten myös vähävaraiset pääsisivät mukaan toimintaan?

Näin satokauden tultua päätökseen olemme miettineet taas, miten positiivisesti jäsenyys ja sato vaikuttavat ruokatottumuksiin ja arkeen. Hiljattain valmistunut kotitaloustieteiden gradu ja vuosittaiset jäsenkyselymme kertovat monista ruoanlaittotaitoihin, ruoan tuntemukseen, perheiden arkeen ja terveyteen liittyvistä hyödyistä ja ilon aiheista. Mahdollisuus osallistua peltotalkoisiin ja saada kosketus ruoan alkuperään on myös koettu arvokkaaksi ja hyvinvointia vahvistavaksi.

IMG_1574

Meistä olisi hienoa tuoda näitä hyötyjä useampien ulottuville. Kumppanuusmaatalouden periaatteisiin kuuluu solidaarisuus. Tämä tarkoittaa taloudellisen riskin jakamista ruoan tuottajan kanssa, mutta myös muita ruoan kuluttajia kohtaan osoitettua solidaarisuutta. Maailmalta löytyy esimerkkejä, jossa kumppanuusmaatalousprojekteissa on myös pyritty mahdollistamaan vähävaraisempien kotitalouksien jäsenyys muiden jäsenten tuella.

Olemme pohtineet, miten ulottaa ruoka-osuuskunnan toimintaa myös vähävaraisemmille ihmisille ja vahvistaa osuuskunnan sosiaalista vastuuta tältä osalta. Ruoka-avun tarvitsijoiden kasvava joukko on ollut esillä mediassakin, ja viesti kentältä on, että leipäjonot (joiden piti olla ohimenevä ilmiö), ovat tulleet jäädäkseen. Ruokajakelun vaihtoehdoksi on peräänkuulutettu muita avun malleja.

Uskomme, että osuuskunnassa mukana olo olisi positiivinen vaihtoehto ruoka-avulle. Satomaksu on kuitenkin suuri summa ihmisille, jotka joutuvat kuukausittain miettimään, miten rahat riittäisivät perusasioihin. Olemme perustamassa solidaarisuusosuus-mallia, jossa ruokaosuuskunnan sato-osuuksia lahjoitettaisiin ruoka-avun tarvitsijoille*. Nämä saisivat sato-osuuden lahjoitettuna ja pääsisivät osalliseksi ruokaosuuskunnan yhteisöstä ja toiminnasta.

Olemme keskustelleet ideastamme Herttoniemen seurakunnan diakonian kanssa, joka on tiiviissä yhteistyössä Myllypuron elintarvikejakelun kanssa. He ovat valmiita avustamaan ruoka-avun tarvitsijoiden tavoittamisessa.

Suunnittelemme myös keräävämme osallistujien suostumuksen puitteissa heidän kokemuksiaan sato-osuudesta ja osuuskunnan toiminnasta, jotta voimme oppia ja kehittää mallia edelleen.

Voit osallistua solidaarisuusosuuteen lahjoittamalla Holvi-verkkopankin kautta: https://holvi.com/shop/solidaarisuusosuus/

Terveisin,
Ruokaosuuskunnan hallitus
Lisätietoja: Sini Forssell, sini.forssell@gmail.com

Sipulinippu 330g, salaatti 133g, lanttu 388g, pinaatti 128g, kesäkurpitsa 162g, fenkoli 168g, basilika 20g, kyssäkaali 171g, peruna 1kg

Yhden viikon sato-osuus vuodelta 2015.

*Osuuskunta varaa 3-10 osuutta lahjoitettavaksi. Projekti käynnistyy, jos saamme lahjoitusvaroina vähintään kolme sato-osuutta. Muussa tapauksessa lahjoitukset palautetaan. **Lahjoittamastasi rahasta menee 90 senttiä Holvi-verkkopankin maksua. Loput rahat kanavoidaan suoraan sato-osuuksiin. Sato-osuuden hinnasta on 14 % arvonlisäveroa, loput menevät sadon tuottamisen ja jakelun kustannuksiin.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Jäsenkokous 11/2015

IMG_1927

Herttoniemen Ruokaosuuskunnan jäsenkokous

Aika: 2.11.2015

Paikka: Herttoniemen kirjasto, Helsinki

Läsnäolijat (18 henkeä): Joonas Pekkanen, Olli Repo, Hilkka Helsti, Mariaana Nelimarkka, Marja-Liisa Lampinen, Silva Tähkiö, Virpi Ahola, Pasi Näppilä, Paula Borkowski, Juhana Rantavuori, Kirsi Kettunen, Päivi Halonen, Teija Norvanto, Tiina Hestad, Tiina Köngäs, Rekina Karhulahti, Galina Kallio, Heidi Hovi

  1. Järjestäytyminen

Puheenjohtaja Joonas Pekkanen avasi kokouksen klo 18.03. Sihteeriksi valittiin Virpi Ahola. Pöytäkirjan tarkistajaksi valittiin Marja-Liisa Lampinen ja Paula Borkowski. Puheenjohtaja esitteli työjärjestyksen. Työjärjestys hyväksyttiin.

  1. Jäsenkysely

Puheenjohtaja Joonas Pekkanen esitteli jäsenkysen tulokset. Keskusteltiin kyselystä ja ensi vuoden jäsenmaksujen keräämisestä. Tärkeää viestiä osuuskuntalaisia miksi jäsenmaksut kerätään jo alkuvuodesta. Ehdotettiin, että satoon osallistumisesta kysellään vasta loppiaisen jälkeen. Keskustelussa tuli esille mahdollisuus, että satoa haluavia on enemmän kuin sato-osuuksia. Tällöin ehdotettiin, että sato-osuuden saavien järjestys olisi: 1) edellisenä vuonna sato-osuuden maksaneet, 2) edellisenä vuonna välivuoden pitäneet, 3) uudet jäsenet. Ehdotus sai kannatusta.

  1. Pellon terveiset ja alustava ensi vuoden suunnitelma

Heidi Hovi esitteli pellon toimintaa ja ensi vuoden alustavia suunnitelmia (liite 1: https://drive.google.com/file/d/0B-OINtY2SPiTSVN5ZmlkRmxwMDA/view?usp=sharing).

  1. Päätettävät asiat

4a.  Päätetään satomaksun suuruus

Hallitus esitti vuoden 2016 sato-maksun suuruudeksi 450€ ja puolikkaan satomaksun suuruudeksi 225,50€. Keskustelun jälkeen päätettiin sato-maksun suuruudeksi 450€ ja puolikkaan satomaksun suuruudeksi 250€.

4b.  Päätetään ylimääräisen satomaksun perimisestä

Päätettiin antaa hallitukselle esityksen mukaisesti lupa periä tarvittaessa ylimääräinen satomaksu 20€ koko sato-osuudesta ja 10 € puolikkaasta sato-osuudesta. Huomautettiin, että jäsenistön tiedottamiseen asiasta tulee kiinnittää huomiota.

4c.  Päätetään talkootuntien määrästä

Hallitus esitti talkootuntien määräksi 12 tuntia/vuosi. Talkootuntien määräksi ehdotettiin 10, 12, 14 ja 16 tuntia. Päätettiin talkootuntien määräksi 14 tuntia. Keskusteltiin tarpeesta parantaa talkoiden yhteiskuljetusten järjestämistä.

4d.  Päätetään hallituksen täydentämisestä

Hallituksen jäsen Mariaana Nelimarkka halusi erota hallituksesta, mutta kukaan ei halunnut hänen tilalleen. Päätettiin, että Nelimarkka jatkaa hallitustyöskentelyä mahdollisuuksiensa mukaan.

  1. Muut asiat

Ehdotettiin, että muina asioina keskustellaan Ruokaosuuskunnan kannasta Herttoniemen kirjaston tulevaisuudesta. Ajanpuutteen vuoksi keskustelua ei ehditty käydä.

  1. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.58.

Helsingissä 3.11.2015

 

 

Joonas Pekkanen, puheenjohtaja                                                        Virpi Ahola, sihteeri

 

 

 

Marja-Liisa Lampinen, pöytäkirjan tarkastaja

 

 

 

Paula Borkowski, pöytäkirjan tarkastaja

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Kumppanuusmaatalous vaikuttaa perheiden arjen hallintaan

Pro gradu -tutkielma Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksista kodin arkeen ja ruokatalouden hoitamiseen

Teksti & kuvitusgraafi: Maritta Paakkinen

Ruoka ja ruoantuotanto ovat kasvavan mielenkiinnon kohteena tämän päivän kuluttajien keskuudessa. Kuluttajat ovat yhä enenevässä määrin huolestuneita ruoan laadusta sekä myös ruoantuotannon eettisyydestä ja ympäristövaikutuksista. Lähiruoka sekä luomutuotanto ovat kasvavia toimintamalleja ruoantuotannossa. Aktiiviset kuluttajat etsivät uusia ruoanhankintatapoja. Vaikka ruoka kiinnostaa, on kotitalouksien ruoanvalmistukseen käyttämä aika kuitenkin vähentynyt. Erityisesti raaka-ainelähtöinen ruoanvalmistus on vähentynyt. Yleinen trendi ruoanvalmistuksessa onkin vaivattomuus, mutta yhtä lailla ruoanvalmistuksesta haetaan elämyksiä. Samalla kuluttajien tietämys ruoasta ja ruoantuotannosta on vähentynyt. Pidentynyt ruokaketju on muuttanut ruoan alkuperän epämääräisemmäksi ja vaikeaksi hahmottaa. Kuluttajilta vaaditaankin nykyisin yhä enemmän ruokalukutaitoa ** ja taitoa hallita ruokaan liittyvän informaation määrää.

Kuinka nämä muuttuvan ruokakulttuurin ja ruoanvalinnan piirteet näkyvät ruokaosuuskuntalaisten arjessa? Päädyin viime syksynä oman jäsenyyteni myötä tutkimaan pro gradu -tutkielmassani ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksia jäsenten arkeen. Tutkimuskysymykset tässä tutkimuksessa olivat millä tavalla ruokaosuuskunnan jäsenyys ja viikoittainen sato vaikuttavat arjen ruokatalouden hoitamiseen sekä ruoanvalmistukseen, ja miten ruokaosuuskunnan jäsenyys vaikuttaa kotitalouden jokapäiväiseen elämään ja arjen hallintaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa Liisa Haverisen (1996) arjen hallinnan määritelmään sekä aiempiin tutkimuksiin kumppanuusmaataloudesta. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto on kerätty kolmessa ryhmäkeskustelussa, joihin osallistui yhteensä 16 Herttoniemen Ruokaosuuskunnan jäsentä.

Lähiruoka, luomutuotteet ja ruoan alkuperän tietäminen edustivat valtaosalle keskustelijoista jäsenyyden myönteisiä puolia. Uudenlaiseen ruoantuotantomalliin osallistuminen oli niin ikään tyytyväisyyttä lisäävä asia. Jäsenten ymmärrys ruokajärjestelmästä ja ruokaketjusta lisääntyi. Tähän vaikuttivat monet asiat, muun muassa viljelyn vaiheiden seuraaminen, pellon töihin osallistuminen ja sesonkiajatteluun oppiminen. Ruokalukutaito kehittyi monella tasolla jäsenyyden aikana. Kumppanuusmaatalouden jäsenyys näytti kaiken kaikkiaan lisäävän ruoan arvostusta.

Ruokaosuuskunnan jäsenyydellä oli monenlaisia vaikutuksia perheiden ruokatalouden hoitamiseen. Ruoanvalmistuksessa käytettiin enemmän luovuutta ja mielikuvitusta ja uskallettiin kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Tähän kannustivat muun muassa uudet raaka-aineet sekä kasvisten suuri määrä. Uudet tuttavuudet kasvisten joukossa toivat iloa ja opettivat uutta. Uskaltamalla kokeilla uutta ennakkoluulottomasti, saatiin vaihtelua arkiruokiin. Yleisesti ruokaa valmistettiin enemmän kuin ennen. Tämä johtui kasvisten suuresta määrästä; se pakotti ruoanvalmistukseen myös arkisin. Joillakin aiemmat nopeat illalliset tai arki-iltojen voileivät korvautuivat nyt sadon kasvisten ansiosta kunnon aterialla. Toisaalta ruoanvalmistukseen meni enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Kiireisessä arjessa tämä saattoi aiheuttaa ahdistusta. Myös hävikistä kannettiin huolta ja tunnettiin syyllisyyttä. Lisääntynyt kasvisten osuus ruokavaliossa oli toivottu asia monissa perheissä.

Kuvitusgraafi: Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutus arjen hallintaan

Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutukset arjen hallintaan

Tutkimukseni tuloksissa näkyy arjen laaja-alaisuus. Kumppanuusmaatalouden vaikutukset arkeen eivät rajoittuneet kasvisten käsittelyyn, ruoanvalmistukseen tai ruokatalouden hoitamiseen, vaan ne ulottuivat selvästi laajemmalle. Perheiden jokapäiväisen elämän toiminnoilla, tässä tapauksessa ruokatalouden hoitamisella, on vahva yhteys ympäröivään yhteiskuntaan monin tavoin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jäsenyyden vaikutukset ruokaosuuskunnan jäsenten arkeen ulottuvat Liisa Haverisen arjen hallinnan käsitteen ymmärtävän arjen hallinnan alueelle. Haverinen (1996) määrittelee ymmärtävän arjen hallinnan niin, että kotitalous toimii oman arvomaailmansa ja periaatteidensa mukaisesti, noudattaen vastuullisuutta ja eettisyyttä toiminnoissaan. Kumppanuusmaatalouden jäsenyys on omiaan herättelemään pohdintaa ruoantuotannosta ja ruokajärjestelmästä sekä näiden tulevaisuudesta.

Tutkielma on toteutettu Helsingin yliopistossa kotitaloustieteen laitoksella. Työn ohjaajina toimivat ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä ja Viikissä vaihtoehtoisia ruokaketjuja tutkiva Sini Forssell.

** Ruokalukutaito: Ruokalukutaidolla tarkoitetaan ruokaan liittyviä tietoja, taitoja, ymmärrystä ruokakulttuurista sekä globaalista ruokajärjestelmästä, ymmärrystä ympäristövastuusta sekä myös ihmisten jokapäiväistä ruokaan liittyvää käyttäytymistä. Ruokalukutaito ilmentää kriittistä ymmärrystä ja vastuuntuntoa ruokaan liittyvissä kysymyksissä sekä eettistä pohdintaa, jossa otetaan huomioon oman hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristön hyvinvointi ja kestävä kehitys.

Tallennettu kategorioihin Blogi, Mediassa | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kolme kesää Kaupunkilaisten omalla pellolla

Liityin Herttoniemen Ruokaosuuskuntaan keväällä 2013. Olin talven aikana kuullut toimittaja Eve Mantun ohjelmassa ruokaosuuskunnasta, lukenut pari lehtiartikkelia ja näiden innostamana tutkiskellut osuuskunnan verkkosivuja. Totesin, että tässä voisi olla jotakin minulle. Voisin olla mukana viljelemässä puhdasta ruokaa kantamatta yksin vastuuta kaikesta ja oppia käytännön toimien kautta , miten se tapahtuu. Oma suu oli siinä lähinnä, on myönnettävä. Hyvää ravintoa omaan ruokapöytään. Olen saanut paljon enemmän.

Pelto kevät 2013

Keväinen pelto odottaa tulevaa kasvukautta.

Alkuun pääsin toukokuussa 2013 ensimmäisissä talkoissani. Keräsin viljelijä Panun johdolla kahden muun talkoolaisen kanssa juolavehnän juuria Anttilan lohkolla, joka oli vasta kynnetty otettavaksi ensi kertaa viljelyyn. Perunaahan siihen myöhemmin istutettiin.

 

 

Ensimmäisessä osuuskunnan kokouksessa, johon kesäkuussa osallistuin, tulin Meerin ja Tuomon ohella suostutelluksi hallitukseen yhdelle vapaalle ja kahdelle vapautuvalle paikalle. Muut kaksi kokouksen osallistujaa olivatkin jo hallituksen jäseniä. Kovin harvojen käsiin osuuskuntalaiset luottavatkin tärkeiden päätösten tekemisen – edelleenkin, vaikka osanotto yhteisiin kokouksiin onkin ensimmäistä kokemustani jonkin verran runsaampaa. Tänä vuonna toimeenpantu hallinnon työryhmittäminen ja vastuun jakaminen on mielestäni erinomainen asia. Se konkretisoi niin hallituksen jäsenille kuin kaikille osuuskuntalaisille ne tärkeät tehtäväalueet, sekä lakisääteiset että yhteisesti sovittavat, joita näinkin laajaksi kasvanut yhteisö vaatii. On mahdollista paremmin myös hyödyntää se monipuolinen osaaminen, joita jäsenistöllä on. Yhteisen hyvän edistämiseen mutta myös henkilökohtaiseen kehittymiseen tarjoutuu erilaisia mahdollisuuksia. Meillä on myös kiinnostavia yhteistyökumppaneita, joiden merkitys ja toiminta avautuu, kun itse aktivoituu oman osuuskuntamme asioissa.

Oma Pelto on minun sydämenasiani myös hallitustoiminnassa. Omat tavoitteeni – hyvä ja maukas ravinto ja uuden oppiminen viljelyssä – ovat täyttyneet. Olen oppinut tekemällä ja saanut runsaasti tietoa seuraamalla erityisesti Heidin kunnioitettavaa paneutumista alan opiskelijoiden harjoittelun ohjaamiseen. Runsaasti muutakin olen saanut. Tärkeä oppi on ollut maan hoidon merkitys viljelykiertoineen.

 

IMG_20151028_134153

”Tässä näette malliesimerkin hyvin hoidetusta aumakompostista.” (Liisa-opettaja Steinerkoulusta oppilailleen)

IMG_20150927_132732

Talkooruokailua

Kompostoinnista ja kompostin hoidosta on tullut minulle hyvin erityinen asia. Viljelijät ja viljelyammattiin opiskelevat harjoittelijat tuntuvat olevan mukavia ja leppoisia ihmisiä. Talkoissa on aina iloinen henki ja tunnelma. Ihanaa oli tänä kesänä olla ”camp Grannynä” heinäkuun kansainvälisellä työleirillämme nuorille ihmisille eri maista ja maanosista.

IMG_20150915_095334 (1)

Koululaisia nostamassa raitajuurta.

IMG_20150919_122334_1 (1)

Sadonkorjuuta.

 

 

IMG_20151019_171804

Emilia nauttii sadonkorjuusta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tänä kesänä uutta oli green care –toiminta Lilinkotisäätiön kanssa. Se on meitä kaikkia virkistävää. Toiveissa on saada green care –pohjalta toimintaa lapsillekin ja ensi kesänä. Tänä vuonna siihen eivät resurssit riittäneet kaiken uuden myllerryksessä.

Peltotyöryhmien toimintaa olen parhaani mukaan koordinoinut tänä vuonna. Kaikissa viikkotalkoissa on ollut enemmän tai vähemmän osallistujia. Kiitos kaikille. Erityinen kiitos teille, jotka otitte hoitaaksenne talkoiden vastuuroolin, moni useammankin kerran. Ensi vuonna jatkamme.

Iloiseen, innostavaan , kehittävään ja hyväksyvään ilmapiiriin pellolla ovat ”pääsyyllisiä” osaavat, ammattitaitoiset ja lämminsydämiset viljelijämme. Tänä vuonna he ovat (olleet) Heidi, Sandro, Anniina ja Pentti. Heille parhaat kiitokset!

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Juureksien nosto ja kylmä varastointi

Sunnuntaina saatiin talkoonvoimiin nostettua viimeiset porkkanat maasta. Siihen jäivät vielä palsternakka ja mustajuuri, mukulaselleri ja purjo.

IMG_1895     IMG_1897

Kun viikoittaiset korjuutyöt vähenevät joudutaan satsaamaan aikaa koko viljelyalueen siivoamiseen ja kunnostamiseen. Niin pystytään kauden lopussa jättää talvehtimaan pellon, kompostin ja siihen kuuluvat rakennukset ja koneet mahdollisemman siistissä ja suojatussa tilassa.

Useiden tuotteiden jako tapahtuu nyt Kalasataman Tukkutorilla sijaitsevan kylmävaraston kautta. Sen lämpötila on tasaisesti neljä astetta ja ilmankosteus riittävän korkea etteivät vihannekset nopeasti kuivu. Ennenekun sato päättyy jakopisteisiin sitä pitää siellä laskea osuudenmukaisesti ja samalla tarkistaa laadun ja poistaa mahdolliset kuivuneet, homehtuneet tai mädäntyneet yksilöt.

IMG_1902     IMG_1911

IMG_1904     IMG_1906

Siksi on jo keräämisvaiheessa tärkeä ettei vioittuneita kappaleita pääty ykkösluokan mukaan samaan erään. Jos suojaava pinta tai kuori on rikottu säilyvyys heikkenee. Niin voi käytä jos joku elukka on nakertanut vihannesta tai siihen on nostaessa osunut talikko. Olen myös nähnyt juolavehnäjuurien kasvavan juureksien läpi. Sellaiset kelpaavat joskus vielä seuraavaan jakoon, mutta ei pidemmänaikaiseen säilytykseen.

Ensi viikolla on Mustajuuren jakovuoro ja sen tähden sitä aloitettiin nyt irrottamaan maasta. Tämä työ on vaikeampi kun vastaava muiden juureksien parissa. Isoksi kasvanut Mustajuuri voi olla 30cm syvä mutta läpimitaltaan parhaimmillaan kolme senttiä. Se tarkoittaa että silloin se on pitempi kuin talikko ja huonolla tuurilla se katkaisee jopa varovaisellakin nostomenetelmällä liikkuvan maan ja vetämisen paineesta. Katkopisteessä siitä vuotaa valkoista nestettä, mutta sen kuivattua se onneksi kehittä uuden sulkevan kerroksen mikä taas värjäytyy mustaruskeaksi eikä helposti erotu ehjästä kasvista.

IMG_1934     IMG_1943

Omalla viimevuotisella kokemuksella olen hyvissä olosuhteissa (esimerkiksi jääkaapissa) jopa hajonneita kappaleita säilyttänyt kuukauden hyvällä tuloksella.
Tämän vihanneksen voi keittää porkkanan tavan tai paistaa uunissa vaikka juustokastikkeessa. Muita valmistamistapojakin varmasti löytyy. Kuorimisen jälkeen sitä kannattaa nopeasti käsitellä ruuanlaittoprosessissa jos sen värin halutaan säilyvän valkoisena.
Mustajuuri on voikukan sukulainen (molemmat kuuluvat Asteraceaen alaheimoon Cichorioideae; sen tieteellinen nimi on Scorzonera hispanica). Maultaan se on mieto. Voikukanlehtiäkin voi käyttää salaatissa, mutta niiden kasvun myötä lisääntyvän kitkeryyden vuoksi vain nuorena.

Loppuviikolla ehdittiin istuttaa sahralla valmiiksi tehtyihin uriin valkosipulia. Muutamia ihmisiä tämä asia kiinnosti niin paljon että he tulivat ihan sen takia siihen osallistumaan.

IMG_1913

Kiitän meidän syksyn harjoittelijoita Susanna Vannas ja Annika Packalen joilta oppiminen ja työ pellolla juuri loppui, sekä Katja Freund ja Tero Koli jotka ovat vielä marraskuun keskeen mukana.
Ilman heitä pellon työt ei olisi siinä vaiheessa missä ne nyt on.

IMG_1936

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Kauniit pakkasaamut

Olen ollut jo neljä viikkoa harjoittelussa ruokaosuuskunnan pellolla. Vaikea sitä on uskoa, sillä vastahan aloitin…

Aamu helsingin keskustassa oli tuulinen. Hiukseni olivat märät suihkun jälkeen ja tuuli pasikoi niitä kasvojani vasten. Aamu tuntui raskaalta. Autot tööttäilivät ja ratikat humisivat. Kävelin pimeää ylämäkeä ylös bussipysäkille miettien ”onneksi pääsen pian luonnon rauhaan” ja nousin bussiin numero 633. Matka kesti tunnin.

IMG_5968

Traktori odottamassa ajajaa

Bussipysäkiltä pellolle käveli noin neljässä minuutissa. Kävelin ohi vanhan puutalon, ohi ladon. Kävelin kävelytien sijasta tien reunalla olevalla nurmikolla. Jäinen nurmikko rapisi hauskasti jalkojeni alla. Pian olin jo pellon reunalla. Käännyin vasemalle ja jäin hetkeksi ihailemaan maisemaa. Aamu oli muuttunut kirkkaaksi ja mieleni kepeäksi. Aurinko näkyi jo puiden latvojen takaa, tuoden valon säteinä kohti maan pieniä, jäisiä timantteja, jotka loistivat kylmyyttään. Kaikki kaalit, purjot ja punajuuret kimmelsivät. Huokaisin syvään ja olin iloinen, että olin juuri täällä työharjoittelussa. Jatkoin matkaani kohti valkoista laatikkoa, mistä työpäiväni aina alkoivat. Siellä vaihdoin päälleni työhousut ja kumpparit. Onneksi muistin ottaa villasukat.

 

 

IMG_5967

Lehtikaaliviidakko

”Tänään poimitaan lehtikaalia.”

Lehtikaalieja poimiessani säkkiin, ihailin näitä kauniita pienten puiden näköisiä kasveja. Kun niitä oli vierekkäin monta, ne näyttivät pieneltä viidakolta. Keräsin pari säkillistä, pakkasin pusseihin ja laitoin pussit laatikkoon. Laatikko meni autoon ja auto keskustaan. Näin ruokaosuuskuntalaiset saivat kaalinsa.

IMG_5858

Jäinen peltosaunio

Olin neljä viikkoa työharjoittelussa ruokaosuuskunna pellolla. Työharjoitteluni oli hyvin mukava, kaunis ja opettavainen. Oli ihanaa tehdä sadonkorjuutöitä niin monipuolisesti. Aamusin kun saavuin pellolle olin iloinen ja nautin jokaisesta päivästä. On ihanaa tuntea maa käsillä ja poimia ruokaa suoraan maasta ja tietää, kuinka se on kasvatettu. Opin paljon uusia kasveja, sekä rikkaruohoja että hyötykasveja.

Varsinkin kauniit, kirkkaat pakkasaamut jäivät mieleeni.

IMG_5811

Kaali muuttui yön aikana kauniiksi ja kylmäksi

Kiitos, kiitos ja kiitos!

 

 

 

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Ruokapiirin puodin avajaiset

Tervetuloa la 24.10 klo 10-13 Herttoniemen kirjastolle Ruokapiirin puotiin – Puodin aukiolon laajentamisen kunniaksi järjestämme avajaiset!

Ohjelmassa mm. 

• Maritta Paakkinen esittelee pro gradu -tutkimustaan klo 11-11.30 Herttoniemitalon tapahtumatilassa. Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutukset kodin arkeen ja ruokatalouden hoitamiseen, Helsingin yliopisto, Kotitaloustiede, Syyskuu 2015.

• Tuote-esittelyitä – Osuuskunta Oma Maa, puotimaalla-hyvän mielen luomupuodin mustaherukkakosmetiikka

• Maistiaisia – Kolmen Kaverin Jäätelö ja Feri´s Handmade Sausages (Stadin paras makkara 2015)

• Trubaduuri viihdyttää avajaisväkeä

Kaupunkilaisten Oma Pelto ja Ruokaosuuskunta, Luomuliitto, Herttoniemi-Seura sekä Hertsikan Pumppu kertovat toiminnastaan!

Näkemisiin lauantaina Puodissa!

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Syksyn loppua & talven alkua

Talvi on tuloillaan. Talven tulon huomaa hiljalleen paljaiksi muuttuvista puista, valkeista kuurankukista, jäätyneistä lammikoista ja aamulla viluisen näköisistä kasviksista. Auringon noustessa ilma kuitenkin lämpenee vielä reilusti plussan puolelle, lätäköiden jää sulaa, ja pelto vaihtaa väriään kuuranvalkeasta vihreän, harmaan ja keltaisen eri sävyihin.

Katja nostaa viluisia palsternakkoja.

Katja nostaa viluisia palsternakkoja.

Omaa peltoa on kuluneen viikon aikana valmisteltu talvea varten. Tähän saakka on ollut erittäin kuiva ja kaunis syksy, mikä helpottaa monilta osin pellon töitä. Ilma on ollut kaunis ja aurinkoinen. Harsoja on levitetty kuivumaan, ja sitten viikattu varastoon kuin suuria lakanoita. Porkkanan päälle jätettiin vielä harsopeite lämmittämään porkkanan viimeisiä päiviä pellossa. Näin loppusyksystä, kun on jo pakkasöitä, harso pitää maan lämpimämpänä, ja pehmeämpänä, joten ensi viikon sunnuntaina on helpompi nostaa porkkanat maasta harson alta. Sunnuntaina pellolla vietetään porkkanatalkoita, joissa nostetaan yhdessä loppu porkkanasato varastoon.  Viimeviikolla saimme porukalla nostettua puna- ja raitajuuret, pienehkö, mutta tehokas talkooporukka sai paljon aikaan, kiitos siitä!

Annika ja porkkanat.

Annika ja porkkanat.

Myös vesipumput on nostettu ylös ensi kasvukautta odottelemaan, ja kasteluletkuja rullailtu kasaan. Papu- ja maissikasvusto, sekä parsakaalikasvusto on viety juurineen kompostiin, nekin kompostuoiduttuaan levitetään multana takaisin lohkoille, kuten kaikki muukin kasvijäte, jota kasvukauden aikana kompostiin viedään. Peltoa on siis siivottu, ja osa alasta on myös kynnetty. On hyvä, että kyntö saatiin tehtyä nyt, kun on vielä näin kuivaa.  Pellon pinta- alasta on nyt puolet kynnöksellä odottelemassa ensi kasvukautta.

 

IMG_20151015_135158

Parsakaalikasvuston kuljetusta kompostiin.

 

Murron kyntöä.

Murron kyntöä.

 

 

Maassa on kuitenkin vielä paljon satoa jäljellä. Palsternakkaa, selleriä, purjoa, mustajuuria, keräkaalia, lehtikaalia ja porkkanaa. Varastossa jakoja odottelee puna- ja raitajuuret sekä perunat. Kesällä ja alkusyksystä olemme tottuneet todella runsaaseen sato- osuuteen, jossa on ollut vähintään kymmentä eri kasvista ja vihannesta. Nyt satokauden lopulla enään kuutta tai seitsemää erilaista. Jaossa alkaakin olla lähinnä juureksia, kaaleja ja purjoa. Niitä, jotka kestävät kylmää.

Sellerit jaetaan naatteineen niin kauan, kuin lehdet ovat siistejä ja kauniin vihreitä. Sellerin lehdet kannattaa käyttää mausteena, ja vaikka kuivata odottelemaan myöhempää käyttöä.

IMG_20151013_133151

Sellerit lähdössä jakopisteille.

 

Ennenkuin maa jäätyy, valmistellaan myös jo seuravaa satokautta. Peltoon istutetaan talvivalkosipulia, joka vaatii kylmäkäsittelyn, jonka ne saavat luonnollisesti talven aikana, sekä pitkän kasvuajan. Ne valmistuvat ensi vuoden syksyllä. Tänävuonna valkosipulia istutetaan enemmän kuin viimevuonna, joten jos sato onnistuu, osuuskuntalaiset saavat useamman valkosipulin seuraavalla satokaudella.

Kuva: Tiina Parkkila; Anniina ihastelemassa ylväitä lehtikaaleja.

Kuva: Tiina Parkkila; Anniina ihastelemassa ylväitä lehtikaaleja.

IMGP1829

Kuva: Tiina Parkkila; Omaa peltoa illan hämärtyessä.

Vaikka ollaankin siirtymässä syksystä talven puolelle, pellolla on vilskettä ja työn touhua marraskuun lopulle. Muutamat viikonlopputalkootkin vielä pidetään, ja viikkotalkoot jatkuvat normaalisti. Talkoista saa aina mukaan kolmosluokkaa, eli pieniä, tai hiukan vahingoittuneita kasviksia, jotka ovat kuitenkin varsin käyttökelpoisia. Pyrimme siihen, ettei mitään heitetä hukkaan, vaan kaikki saadaan käyttööön. Vielä on aikaa ja tilaisuuksia tulla pellon töihin mukaan nauttimaan raikkaan kirpeästä ilmasta!

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , , , | 2 kommenttia

Kaupunkilaisten omalle pellolle vuoden 2015 Ruohonjuuri-palkinto

Kaupunkilaisten oma pelto on saanut vuoden 2015 Ruohonjuuri-palkinnon. Ruohonjuuri-rahasto  jakaa vuosittain enintään yhden palkinnon innovaatiolle, hankkeelle tai toiminnalle, joka edistää energian ja raaka-aineiden viisasta käyttöä, luonnon kanssa tasapainossa olevan yhteiskunnan kehittämistä sekä maapallon luonnonvarojen oikeudenmukaista käyttöä. Ruohonjuuri-palkinto ja -apurahat 2015

Palkinnon arvo on 5 000 €.

Kaupunkilaisten oma pelto sai Ruohonjuuri-palkinnon 2015

Kaupunkilaisten oman pellon Ruohonjuuri-palkintoa 2015 tuulettaa kuvassa ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Joonas Pekkanen

Aikaisemmin Ruokaosuuskunta on palkittu mm. Sitran Kestävä talous –ideakilpailussa (2013) ja innovatiivisen maaseutukehittäjän Maaseudun tulevaisuuden tekijä -palkinnolla (2014).

Kaupunkilaisten oma pelto on 200 pääkaupunkiseutulaisen kotitalouden muodostama osuuskunta, joka viljelee biodynaamisin periaattein 3,5 hehtaarin peltoa Vantaan Korsossa. Pellolla kasvaa vuosittain 30-40 eri kasvilajiketta. Pellon tuottamaa satoa jaetaan osuuskuntalaisille satokauden ajan viikottain viidessä jakopisteessä ympäri Helsinkiä sitä mukaa, kun sato kypsyy.

Viidentenä toimintavuonnaan 2015 osuuskunta myi jälleen loppuun tarjolla olleet osakkuudet. Seuraavan kerran Kaupunkilaisten oma pelto ottaa uusia jäseniä alkuvuodesta 2016.  Osakkuudesta kiinnostuneet uudet jäsenet voivat kuitenkin jo ilmoittautua jonoon osuuskunnan sivuilla.

Lue lisää Kaupunkilaisten omasta pellosta: www.ruokaosuuskunta.fi

Lisätietoja:

Ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Joonas Pekkanen, 050-5846800, ja varapuheenjohtaja, osuuskunnan perustaja Olli Repo, 050-5715032

Tallennettu kategorioihin Blogi, Mediassa | Jätä kommentti