Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen kerta, kun Community Supported Agriculture -mallia kokeillaan Suomessa. Emme kuitenkaan tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokkasimme siitä omanlaisemme. Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Siispä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Pelto sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta. Otamme uusia jäseniä ruokaosuuskuntaan vuodelle 2014:sta.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

Guerilla Garden by Ruokaosuuskunta. Teemme myös tempauksia hyvien asioiden puolesta.

Tallennettu kategorioihin Ruokaosuuskunta | Avainsanoina , , , , , , | 5 kommenttia

Hyvää talvea Oma pelto & Osuuskunta

Oma pelto

Oma pelto

Kasvukausi vierähti. Parhaillaan ensi lumi sataa myös pääkaupunkiseudulle. Oman pellon maa on ollut hennon lumen peitossa jo muutaman kerran syksyn aikana ja satoi tänä vuonna juhannusviikollakin räntää pellolla. Puiden rangat ovat näkyvissä, tähtitaivas loistaa yllämme, maa on mustana, käännetty ympäri, kynnetty ja elämä on poissa ympäristöstä. Luonnon värit ja tuoksut ovat pois. Alamme elää mustavalkoista talven aikaa. Elämä ja voima pitäisi löytää itsestä sisältä.

Heidillä on toimisto aina mukana pellolla, joskus täyyy riisua ensmmäinen kuravaate kerros, että saa vastattua osuuskuntalaiselle

Heidillä on toimisto aina mukana pellolla, joskus täyyy riisua ensmmäinen kuravaatekerros, että saa vastattua osuuskuntalaiselle, harjoittelijalle, yhteistyötaholle tms.

Oman pellon tämän vuoden työntekijät kiittävät Ruokaosuuskuntaa. Kiitos, että olette sopeutuneet syömään kotimaista, luonnonmukaista, lähi- ja sesonkiruokaa. Kiitos, että haluatte tietää missä ruokanne kasvaa, kuka sen kasvattaa, miten se vaikuttaa ympäristöön ja millainen on ruoan matka pellolta pöytään.

Sandron tapasi usein kasvukausen aikana kompostin vierestä täysin keskittyneenä lanttuihin

Sandron tapasi usein kasvukausen aikana kompostin vierestä täysin keskittyneenä lanttuihin

Eräs osuuskuntalainen totesi viime viikonloppuna pellolla, että jakojen loppuessa joutuu taas alkaa miettiä mistä ruokansa ostaa ja mitä aikoo syödä. Tähän asti jaot ovat määränneet ruoan valmistusta. Niinhän se on, nykyään harva syö vuoden ajan mukaan sesonkiruokaa. Kaupan hyllyltä löytää aasialaiset riisit ja kiinalaiset mansikat. Voimme syödä, lainata, Aasian aurinkoa ja työtä. Millaisen matkan riisin jyvät ovat tehneet ja kuinka paljon vaivaa sekä energiaa niiden viljelemiseen ja kuljetukseen on käytetty. Ruokajärjestelmä on monimutkainen, siihen liittyy lannoiteteollisuus, torjunta-ainevalmistajat, logistiikka, tukut, kaupat, myyjät, ostajat yms. Ruokaosuuskuntalainen valitsi yksinkertaisemman tien, lyhyen ruokaketjun, Oman pellon, biokaasupakettiauton ja itsepalveluperiaatteella toimivan jakopisteen. Se kaikki vaatii kuitenkin myös työtä ja päätöksiä. Ennenvanhaan syötiin sitä mitä kylä tuotti ja luontoäiti tarjosi. Ruokaosuuskuntalaiset ovat valinneet sen tien tänäpäivänä. He ovat saaneet tuoreet vihannekset suoraan pellolta, silloin kuin niissä on ollut eniten vitamiineja. Niiden säilömiseen ei ole käytetty turhaa energiaa. Osuuskuntalainen on saanut ne silloin, kun ne ovat olleet parhaita biodynaamisesti viljeltyjä kasviksia.

Timon taas löysi traktorin selästä  tai nauriiden parista

Timon taas löytyi traktorin selästä tai nauriiden parista

Heidi kiittää kaikkia harjoittelijoita. Ilman teitä Oman pellon kasvukausi ei olisi ollut mahdollinen. Hienoa, että opiskelette haastavaa, fyysisen työn alaa, jolla on tärkeä tehtävä tulevaisuuden ruokaturvan haastetta täytettäessä. Kiitos Anniina, Martta, Ranja, Maria, Sari, Tomi, Jukka, Veera, Markus, Eveliina, Timo, Kaisa, kansainvälinen työleiri ja pellolla altiivisesti käyvät osuuskuntalaiset kuten Marja-Liisa ja Stadin aikapankin Maarit.

Osuuskuntalaisia Omalla pellolla 2014

Osuuskuntalaisia Omalla pellolla 2014

Valtava kiitos hallituksellemme ja hallituksen ahkeralle puheenjohtajalle Ollille. Heidän ansiostaan mm. Kalasatamassa toimi ruokapiiri tänä vuonna Herttoniemen lisäksi ja uusi kontti saatiin jakopisteeksi. Iso kiitos ravintolakoulu Perholle monista hyvistä talkoista ja siitä, että luotte kestävämpää ruokakulttuuria Suomeen. Suuri kiitos myös kaikille, jotka olivat yhteistä satoa jakamassa.

Kalasataman jakopisteessaä sadonjakoa

Kalasataman jakopisteessä sadonjakoa 2014

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Viikko 47

Lehtikaali 73 g, yrtit 17 g, purjo 30 g, palsternakka 197 g, punajuuret 247 g, perunat 1114 g, porkkanat 1026 g.

Lehtikaali 73 g, yrtit 17 g, purjo 30 g, palsternakat 197 g, punajuuret 247 g, perunat 1114 g, porkkanat 1026 g.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Jätä kommentti

Oman pellon siivous

Ensin koko kevät luotiin, kylvettiin sekä istutettiin, kesä hoidettiin, syksy korjattiin satoa ja nyt talven kynnyksellä täytyy saada kasvukauden muistot kerättyä pois niin että saa itsensäkin vielä pellolta pois. On tullut se aika vuodesta, kun valoisaa aikaa on juuri työpäivän verran. Meidän täytyy siivota kesä pellolta pois. Koko vuoden työ täytyy saada pakettiin ja maa käännettyä maahan päin talveksi. Ajattelen, että maa puhdistuu talvella, kun kasvijätteet kompostoituvat maan uumenissa ja lisäävät pellon humusta.

Kynnetty murro 2014

Kynnetty murro 2014

Murro on nyt kynnetty. Kiitos osuuskuntalaisellemme Kai Karlssonille. Nykulla odottaa vielä siivoustaan ennen kyntöä. Eilen levittelimme harsoja kuivumaan apilanurmen päälle n. hehtaarin verran. Pari harsosäkkikuormaa haettiin peräkärryllä. Harjoittelijamme Markus tyhjensi rikkinäiset säkit peltokuoppiin ja kasasi kasaan ehjät ensi kautta odottamaan. Kävi meitä tällä viikolla auttamassa pellon vanha työntekijä Tuomaskin. Hän keräsi kasteluletkut kuivumaan. Kiitos kaikille syksyn apureille. Osuuskuntalaisemme Marja-Liisa totesi minulle tällä viikolla, että kyllä se kysyy lisätahtoa ja voimaa tulla marraskuussa kylmällä ja sateisella ilmalla harmaalle pellolle.

Tuomas & letkut

Tuomas laittaa pellon kastelun runkoletkuja kuivumaan

Kasvihuoneenkin maa on nyt jyrsitty ja Mustosen puutarha on laitettu talviteloille. Tänään siellä oli viimeisen peltoharjoittelijamme Markuksen näyttö pienkoneiden kanssa. Tämä oli myös hänen viimeinen harjoittelupäivänsä tältä kaudelta. Maa-artisokkaa Mustosen maahan jäi vähän ensi kevättä odottamaan. Toivotaan myös, että yrttimme talvehtivat hyvin.

Hyvää talvea kasvihuone!

Hyvää talvea kasvihuone!

Vielä pitäisi kasvijätteitä kerätä pois ennen kyntöä. Kaikki kaalin kannat, kookkaat paleltuneet kukkakaalit, hienot parsakaalikasvustot, pystyt maissit ja kuningas lehtikaalit pitäisi korjata kompostiin. Tätä teemme ensi viikonlopun talkoissa. Palsternakkatalkoot menivät hyvin, kiitos viime viikonlopun talkoolaisille!

Palsternakkatalkoissa 8.11.14

Palsternakkatalkoissa 8.11.14

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Viikko 46

perunat 839 g, punajuuret 232 g, porkkanat 311 g, purjo 48 g, lanttu 438 g, palsternakat 324 g ja lehtikaali 100 g.

Perunat 839 g, punajuuret 232 g, porkkanat 311 g, purjo 48 g, lanttu 438 g, palsternakat 324 g ja lehtikaali 100 g.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Jätä kommentti

Ruokaosuuskunta on Maaseudun Tulevaisuuden tekijä!

Maaseudun Tulevaisuuden tekijä 2014 on Herttoniemen Ruokaosuuskunta ja Olli Repo

Hienoa saada tunnustusta Kaupunkilaisten omalle pellolle. 4 vuotta ollaan puskettu omaa kumppanuusmaatalousmallia Suomessa. Herttonimen ruokaosuuskunta on Suomen ensimmäinen csa-mallia kokeileva maatila (community supported agriculture). Tämä tunnustus antaa uskoa toiminnalle. Ja saimme palkinnoksi 2000 euroa. Ne käytetään ensi vuoden viljelyyn eli pyysimme lahjakortin HL-vihannekseen. Saamme palkintorahoilla biohajoavaakatetta, pakkaustarvikkeita ja vihanneslaatikoita yms. tarpeellista pellolle.

Kilpailusta lisätietoja ja muut finalistit löytyvät tästä linkistä.

Haluan kiittää ruokaosuuskunnan jäseniä, jotka ovat uskoneet Ruokaosuuskuntaan. Ilman jäseniä eli omistajia eli sijoittajia homma ei toimisi eikä pyörisi. Kiitos myös kaikille, jotka ovat auttaneet ja neuvoneet meitä. Ja ISO kiitos meidän mahtaville personal farmereille eli Heidi Hoville ja Sandro Wüthrichille. Kaupunkilaisten oma pelto on yhteistyön tulos.

Kilpailuntuomari Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäken palkitsemisperusteet ja saatesanat alla olevasta linkistä. Kiitos isoista sanoista:

Voittaja

Voittaja

Tämä kilpailu osoitti, että mallimme on toimiva ja toivottavasti leviää spontaanisti ympäri Suomen. Jos haluat kannattaa Kaupunkilaisten omaa peltoa niin liity kannatusjäseneksi. Liittyä pystyt helposti tästä. Etsimme myös ensi vuodelle yhteistyökumppaneita yrityksistä.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Marraskuun sadonkorjuuta

Nykulla kompostin takaa 7.11.14

Nykulla kompostin takaa 7.11.14

Tänä aamuna 7.11.14, pellon pinnalla oli ensimmäinen hento lumipeite. Kuura ja jäätynyt maa olivat jo lokakuussa tuttuja juttuja. Tämänkin aamun hieman jäiset pisarat ovat jo luultavasti sulattaneet lähes kaiken lumen. Huomenna ei pitäisi sataa. Meillä on omalla pellolla palsternakan nostotalkoot. Palsternakkoja ollaan nostettu noin kuukauden verran viikon jakoihin ja niitä on hieman jäljellä pellolla. Nyt loppupalsternakka pitäisi nostaa loppumarraskuun jakoihin ennen pysyvän lumipeitteen tuloa. Lämpimästi päälle ja pellolle huomenna 8.11. klo 11-16!

Kuva: Meeri Taimisto, Porkkanoiden lajittelua 2.11.14

Kuva: Meeri Taimisto, Porkkanoiden lajittelua 2.11.14

Kaksi edellistä viikonloppua on ollut porkkanoiden nostotalkoita. Porkkanaa on noussut hyvin sateisesta ilmasta huolimatta. Hienoa, että yhdessä tekeminen lämmittää kurjemmallakin säällä. Eräs osuuskuntalainen totesi: ”Ilman talkoita ei välttämättä tulisi lähdettyä ulos”. Kuitenkin talkoiden jälkeen on hyvä olo ja varmasti nukkuu hyvin. Omien juuresten nostaminen hyvässä talkoohengessä luo hyvää mieltä, yhteisöllisyyttä ja lisäksi se on tärkeä homma, hyötytyö, peltogym! Tällainen toiminta mahdollistaa myös sen, että hoidamme maa-aluetta lähellä kaupunkia. Monipuolinen luonnonmukainen pienviljelymme pitää tuon alueen biodiversiteetistä huolta ja takaa maatalousmaisemaan sekä maahan kuuluville eliöille elinpaikat.

Omia sellereitä

Omia sellereitä

Tällä viikolla vielä aloitettiin sellerien sadonkorjuu. Ne ovat tänä vuonna jääneet pieniksi, koska kokeilimme paljasjuurisia taimia. Opimmehan, että selleri ei meillä ehdi, kun suhteellisen isosta taimesta kehittyä. Tänäkin vuonna juuriselleri oli ensimmäinen istutettava kasvi 14.5. Niitä tulee joillekin jakopaikoille ensi viikolla jakoon naatteineen, koska juuressa on vähän syömistä niin naatista saa varmasti lisää maustetta. Hyödynnetään siis koko kasvi. Jakoihin on tullut myös pienempiä juureksia, sillä kaikki eivät kehity saman kokoisiksi ja pyrimme hyödyntämään ne vähän pienemmätkin yksilöt. Esimerkiksi porkkana lajiteltiin neljään luokkaan: I-satoluokan isoihin, I-satoluokan pieniin, osuuskuntalaisten kotiin otettaviin ja komposti/eläinluokkaan. Komposti/eläinluokkaa tuli hyvin vähän suhteessa muihin luokkiin. Myös juuresten eri lajikkeet lajiteltiin erikseen. Esimerkiksi tällä viikolla jaettiin isoja I-luokan satoporkkanoita ja lajike oli rodelika. Ensi viikolla tulee milan-lajiketta porkkanasta. Milan on mielestäni ihanan makuinen tuoreporkkana. Sitä seuraavalla viikolla jaamme pieniä naposteluporkkanoita.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Viikko 45

Maaa-artisokat 431 g, perunat 951 g, purjo 33 g, punajuuret 247 g, lehtikaali 220 g, palsternakat 195 g ja porkkanat 1847 g.

Maaa-artisokat 431 g, perunat 951 g, purjo 33 g, punajuuret 247 g, lehtikaali 220 g, palsternakat 195 g ja porkkanat 1847 g.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014, Uncategorized | Jätä kommentti

Juures vai siemen

Kasvukausi alkaa olla virallisesti lopuillaan. Etelä-Suomessa kasvukausi loppuu noin lokakuun loppuun. Kasvukauden ajatellaan päättyvän, kun vuorokauden keskilämpötila on alle 5 ° C noin viikon peräkkäin. Kasvukausi on eri pituinen eri puolilla Suomea ja mitä lähemmäs päiväntasaajaa mennään, sitä pitempi se on. Voi olla, että kasvit eivät enää kasva pellolla, mutta vihanneksia omalla pellolla vielä riittää. Toisaalta pelto on hyvä varasto monille 2-vuotisille juureksille, jotka ensimmäisenä vuotena kehittävät kasvulliset osat ja toisena vuotena valmistuvat kukintaan sekä siementen muodostukseen. Mm. 2-vuotisia porkkanoita ja palsternakkoja voisi jättää Omaan peltoon talveksi ja kerätä omia siemeniä sitten vuoden päästä syksyllä. Kun olemme ostaneet avopölytteisiä lajikkeita, tämä olisi mahdollista. Kukaan ei omista meidän palsternakka- ja porkkanalajikkeita. Ne ovat vapaita ja niillä olisi mahdollisuus sopeutua paikallisiin olosuhteisiin kuten eteläsuomalaiseen kasvukauteen paremmin. Paikallinen sopeutuminen on luonnonmukaisessa siemenjalostuksessa tärkeää. Kuitenkin olemme päättäneet tähän asti kerätä sadon talteen ja tukea biodynaamista siemenfirmaa Bingenheimeria joka vuosi ostamalla uudet siemenet. Lisäksi tietysti lajikejalostus on oma juttunsa ja siihen tarvitaan lisäksi aikaa, joten arvostan hyvin paljon, että joku keskittyy siihen. Toisaalta Suomessa ei ole luomu-vihanneslajikkeiden siemeniä tuottavaa  firmaa, me tilaamme suuren osan siemenistä siis Saksasta.

Oman pellon palsternakkaa matkalla Kalasatamaan

Oman pellon palsternakkaa matkalla Kalasatamaan

Kasvukauden lopulla alkaa taas miettiä siemeniä. Kaikki hedelmät ja kasvukauden kasvulliset vihreät värit alkavat poistua. Jäljelle jää musta maa, puiden rungot, siemenet ja tähtitaivas. Siemeneen jää tieto kasvusta, kasvukaudesta ja elämän jatkumisesta. Steiner kirjoitti aikanaan sielunkalenterin, mikä kuvaa ihmisen sielun suhdetta luonnonkierrossa. Hänen filosofiassaan luonto on aidon ihmistuntemuksen alkulähde. Kalenterissa on vuoden jokaiselle viikolle lyhyt lause tai runo kuvaamaan ihmisen maailmaa eri vuodenaikoina. Sielunkalenterin mukaan syksyllä on se aika vuodesta, kun voi kerätä kesän siemenen itseensä, ottaa kesän valon ja lämmön talveen omaan sisäisyyteensä. Mielestäni tätä kesän ja valon keräämistä itseensä helpottaa värikkäät ja kesän auringon valosta sokeria keränneet juurekset. Ne kasvavat kesän pellossa ja syksyllä ne ovat varastossa, jolloin saamme syödä palan kasvukautta, palan oman pellon satoa.

Talkooruokaiua Oman pellon talkoissa 26.10.14

Talkooruokailua Oman pellon talkoissa 26.10.14

Sunnuntaina on porkkanannostotalkoot Omalla pellolla osa 2. Se lämmittää, että meitä on monta ihmistä keräämässä yhteistä satoa marraskuulle. Varastoporkkanaa nostettiin myös viime sunnuntaina 26.10. ja ensi viikon lauantaina 8.11. nostetaan viimeiset palsternakat maasta varastoon. Tervetuloa Oman pellon talkoisiin sunnuntaina 2.11. klo 11-17. Talkoista saa myös aina viedä kotiin 3. luokkaa!

Porkkanoiden nostoa 26.10.14

Porkkanoiden nostoa ala osuuskuntalaiset 26.10.14

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Suojattu: Viinitilauslinkki

Tämä sisältö on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi näyttääksesi sisällön:

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit poissa käytöstä

Viikko 44

Lehtikaalia 130 g, purjo 63 g, mustajuuri 102 g, palsternakat 215 g, perunat 962 g, punajuuret 567 g ja porkkanat 1730 g.

Lehtikaalia 130 g, purjo 63 g, mustajuuret 102 g, palsternakat 215 g, perunat 962 g, punajuuret 567 g ja porkkanat 1730 g.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Jätä kommentti