Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen kerta, kun Community Supported Agriculture -mallia kokeillaan Suomessa. Emme kuitenkaan tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokkasimme siitä omanlaisemme. Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Siispä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Pelto sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta. Osuuskunnassamme on tällä hetkellä 140 jäsentä.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

Guerilla Garden by Ruokaosuuskunta. Teemme myös tempauksia hyvien asioiden puolesta.

Tallennettu kategorioihin Ruokaosuuskunta | Avainsanoina , , , , , , | 5 kommenttia

Otamme 30 uutta jäsentä!

Ruokaosuuskuntaan on nyt mahdollista liittyä. Ruokaosuuskunnan toimintaan pääsee nyt 30 uutta jäsentä eli omistajaa mukaan. Varmista biodynaamisesti viljelty sato-osuutesi vuodelle 2014 liittymällä Ruokaosuuskuntaan.

Ruokaosuuskunta viljelee Kaupunkilaisten omaa peltoa ja pyörittää Herttoniemen ruokapiiriä.

Tule mukaan ruokaosuuskuntaan tai tue toimintaamme kannatusjäsenenä.

Siirry verkkokauppaan tästä.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Liity Ruokaosuuskuntaan!

flyer_2014Liity tästä linkistä jäseneksi.

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Jätä kommentti

Kaupunkilaisten oma pelto on osa laajaa kansainvälistä liikettä

Kirjoittanut: Sini Forssell

Osallistuin kuun vaihteessa Kaupunkilaisten oman pellon edustajana Urgenci-verkoston järjestämään Euroopan kumppanuusmaataloustapaamiseen Villarceaux’ssa Ranskassa. Kolmipäiväisessä tapaamisessa oli mukana noin 90 ihmistä 19 eri maasta, edustaen erilaisia Community Supported Agriculture (CSA) – malleja ja muita vaihtoehtoisia ruoan tuottajien ja kuluttajien välisiä verkostoja.

Ohjelmassa oli tutustumista ja verkostoitumista, esityksiä, keskusteluja ja projektien suunnittelua. Ensimmäisena päivänä tutustuimme toisiimme ja eri eurooppalaisiin CSA-hankkeisiin posterisessiossa, jossa osallistujat esittelivät omia hankkeitaan ja paikallisia verkostojaan. Kaupunkilaisten oman pellon edustama yhteisöviljelymalli on yksi ilmentymä CSA:sta, kun taas joissain maissa yleisempi malli on paikallisen yhdistyksen koordinoima yhden tai useamman tuottajan ’tuotekori’, johon kuluttajat sitoutuvat etukäteismaksuin.

Toisen päivän ohjelmassa oli osallistujien itse järjestämiä keskustelutyöpajoja. Pidin itse työpajan yhteisöllisyyden ja yhteisen omistajuuden tunteen rakentamisesta CSA-hankkeissa. Viimeisenä päivänä aloitettiin keskusteluista inspiroituneina konkreettisia projekteja liittyen muun muassa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kuluttajakasvatukseen sekä CSA-hankkeiden väliseen tiedon ja kokemuksien jakamiseen ja koulutukseen. Lisäksi kokouksessa aloitettiin yhteisen eurooppalaisen kumppanuusmaatalousjulistuksen kirjoittaminen, tavoitteena tunnistaa keskeiset yhteiset arvot ja periaatteet.

Kokous osoitti, että ympäri Eurooppaa on huikeita ihmisiä jotka aikaa ja vaivaa säästämättä työskentelevät reilun, yhteisöllisen ja ekologisen ruoantuotannon puolesta. Euroopan kumppanuusmaataloushankkeissa on mukana arviolta 400 000 kuluttajaa ja 5000 tuottajaa. Kokouksessa tuli hyvin selväksi, että CSA ei ole mikä tahansa lähiruoan markkinointikanava. CSA:ssa keskiössä on nimenomaan yhteisöllisyys, osallistuminen ja keskinäinen tuki, olipa se sitten kuluttajien tuki tuottajille, tuottajien keskinäinen apu tai kuluttajien tuki toisille kuluttajille. Yksi paljon pohdittu aihe oli vähävaraisempien kuluttajien huomioiminen CSA-hankkeissa. Joissain verkostoissa on esimerkiksi käytössä solidaarisuusrahasto, jonka avulla tarjotaan tietty määrä edullisempia sato-osuuksia. Eri maiden osallistujat myös painottivat eri asioita. Joissakin maissa korostetaan tavoitteena nimenomaan pienviljelyn säilymistä, kun meillä Suomessa painotus on usein ollut kuluttajalähtöisemmissä teemoissa, kuten ruoan alkuperän tuntemisessa ja puhtaassa ruoassa. Koen näiden erojen olevan samalla osoitus siitä, miten monenlaisiin haasteisiin kumppanuusmaatalous voi tarjota ratkaisuja.

Matkan kustannuksissa meitä tukivat Maa- ja metsätalousministeriö sekä tapahtuman järjestäjä Urgenci – The International Network of Community Supported Agriculture. Kiitos!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Food hub Herttoniemeen?

Ruokaosuuskunta on pyörittänyt ruokapiiriä Herttoniemessä asukastilassa. Tämä on ollut mahdollista Hertsikan pumpun avustuksella. Hertsikan pumppu on pyörittänyt asukastilatoimintaa samassa tilassa kun Ruokaosuuskunta. Yhteistyö on mahdollistanut toiminnan. Kumpikaan ei pystyisi yksin hallitsemaan ja vuokraamaan 190m2 liiketilaa keskellä Hertoniemeä. Tila on mahdollistanut Toripäivien synnyn Erätorille. Asukastilassa on ollut isoja ja pieniä tapahtumia. Nyt on taas muutosta ilmassa. Hertsikan pumppu on lähdössä kirjaston ja nuorisotalon yhteyteen syntyvään ”Herttoniemitaloon”. Ruokaosuuskunta on käynyt myös keskusteluja ruokapiirin ja sadonjakelupisteen siirtämisestä kirjaston yhteyteen.

Kuva: Veikko Somerpuro

Kuva: Veikko Somerpuro


Mitä tehdään?

Muutetaanko kirjastoon vai pysytäänkö omassa tilassa? Jos pysymme niin tarvitsemme yhteistyökumppaneita yms. jakamaan vuokraa. Meillä on vuokrasopimus voimassa vuoden loppuun 2014. Vuokra on 2150 €, joka sisältää vesimaksun. Jaamme vuokran Pumpun kanssa. Lisäksi tilassa vuokrataan työpisteitä ja säilytystilaa, joista Ruokaosuuskunta saa noin 200-300 euroa per kuukausi vuokratuloja. Tässä lyhyesti tämän hetkinen tilanne.

Mikä toiminta voisi olla ruokapiirin kanssa samassa tilassa?
Voisiko asukastilasta tulla Food hub (ruokakeskus), joka yhdistäisi kuluttajat, ruuantuottajat, ravintolat ja maatilat? Yhteinen paikka, johon viljelijät voisivat tuoda tuotteitaan myyntiin. Tila, joka aina välillä muuttuisi yhteiseksi keittiöksi tai ravintolaksi. Food hub valloittaisi lähiparkkipaikan ja toisi tuottajat & viljelijät myymään paikallisia tuotteita paikallisille ihmisille. Sitä olemmekin kokeilleet ruokapiirin yhteydessä Toripäivinä. Tälläiselle torille ainakin on ollut kysyntää. Tilan vieressä on ala- ja yläaste. Voisiko olla terveellinen eväs tai koulun jälkeen terveellisempi välipalapaikka. Tilan vieressä on myös palvelukeskus. Voisiko järjestää yhteistä tekemistä, kokkikursseja, perinne- ja etnisiäruokakokeiluja? Food hub toimisi vain jos se olisi paikallinen ja monikäyttöinen. Lähiasukkaat saisivat parhaat raaka-aineet suoraan tuottajilta. Voisiko tuottajat olla yhdessä paikallisten kuluttajien kanssa? Ruokalogistiikkakeskus kuluttajien ja tuottajien välillä.

Kuva: Veikko Somerpuro

Kuva: Veikko Somerpuro

Miten tämä olisi mahdollista?
Uskomme, että on tahoja, jotka olisivat kiinnostuneita tästä. Meillä on jo yhteisö koossa. Esimerkiksi Herttoniemen ruokapiirissä on 450 jäsentä. Ruokaosuuskunnan sadon hakee noin 70-90 kotitaloutta Herttoniemen jakelupisteestä viikottain satokauden aikana. Nyt siis etsimme yhteistyökumppaita tilan vuokraa ja kuluja jakamaan. Jakakaa tätä tietoa niin joku voi löytää ja nähdä tässä sen etsimänsä mahdollisuuden. Rakennetaan yhdessä sosiaalisesti oikeudenmukainen ja taloudellisesti kestävä Food hub!

Ottakaa yhteyttä pikaisesti. Viimeistään maaliskuun lopussa, koska huhtikuun lopussa pitää ilmoittaa omistajalle jatkammeko vuokrausta loppuvuodeksi vai lähdemmekö pois?

Laita emailiä olirepo@gmail.com tai ruokaosuuskunta@gmail.com
tai soita 050-5715032 / olli

Lopuksi pari linkkiä mitä maailmalla on tehty.
Inspiroitukaa ja tehdään tämä mahdolliseksi.

Food Hub
http://wayneroberts.ca/archives/988

Yhteisön omistama ruokakauppa
https://www.bozo.coop/

Peoples supermarket
http://www.thepeoplessupermarket.org/about-us/

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Ruokapiirin SPECIAL aukioloajat!

ruokapiiri_aukioloajat_valk
Liity Ruokapiiriin tästä.
Ja tutustu toimintaan tästä.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

ÄIJÄENERGIAA

Kiitos JuLulle hapankaalireseptistä. Katso Julunsivuilta muita hyviä reseptejä ja mahtavia stooreja.

Nimi ruualle on ehkä paha… mutta saanen kommentoida nimeä sen verran jotta, vaikka nimi onkin äijä…kyllä tämä kelpaa naisillekin, ainakin raavaammille Martoille ja heikommat tätä suorastaan tarvitsisivat. Uroskokit kautta maailman tästä ruuasta ovat kehitelleet erilaisia versioita ja ilmeisesti Saksassa tämän tapaista syödään jo ennen aamupalaa, koululaiset koulussa välipalana. Reeberpaanin punakyntiset pikku tauollaan ja politzei suorastaan jonottaa iltojen pimennettyä tätä paikallisilta nakareilta. Venäjän arojen kaalikeidaskaupungeista puhumattakaan. Perluskoonikin söisi tätä, jos yhden aineen, pekonin nimi muutetaan Parmankinkuksi. Että ihan mistä tahansa sapuskasta ei todellakaan ole kysymys.

Mutta mikä se siis on, mitä siinä on?

Perussetti on seuraava:

Hapankaalia (kaupan rasia) <- Oman pellon hapankaalirasia
Pekonia paketti
Sipuleita maun mukaan
Mausteita
Bratfurstia, tai jotain hyvää mausteista raakamakkaraa yleensä
Koskenlaskijaa
Olutta ruokaan, sekä stimulanssiksi.

Eiköhän se herkku noilla aineilla irtoa. Laulussakin, tai ainakin jossain sananparressa sanotaan… istun taikka kävelen, pepa soittaa sävelen. No ei me sentään siihen tähdätä hapankaalilla, ei ainakaan tarkoituksella.

Mutta asiaan.

Korkkaa itsellesi maukas olut, kaada se jalalliseen korkeaan lasiin. Katso taas kerran  kuinka vaahtokukka kiertää lasin reunoja, jättäen tyhjentyneeseen kohtaan pitsisen vanan. Istu, ihastele ja ihmettele, että jotkut ovatkin osanneet tehdä juuri sinulle näin hyvää olutta. Vuosisatojen perinteellä Tatran vuoriston juuressa, vuoriston puhtaasta vedestä, korkealuokkaisesta mallasohrasta, huolella valituista hiivoista ja böömiläisellä humalalla maustettu. Tsekkiläisellä parhaalla ammattitaidolla. Että osaavatkin panna olutta.

Mutta ennen kuin olet juonut koko tölkin, alapas töihin.

Pilko pekonit pieniksi siivuiksi kylmälle pannulle ja sitten vaan pannun alle tuli, lisää hetkenpäästä sipulisilppu. Keltasipulia, punasipulia, valkosipulia. Valkosipulia maun ja syöjien mukaan. Hämmentele seosta ja lisää pekonien jo paistuttua pannulle hapankaali. Tulisuutta saadaan mukaan pepperonilla, joten pilko myös sitä joukkoon. Tässä vaiheessa, kun olet kumminkin ensimmäisen oluen jo lopannut tuulensuojaan, voit avata toisen; nyt mielellään tumman. Portteri on oikein hyvää ja sopivaa. Kaada puolipulloa olutta paistokseen, toisen puolen voit vaikka juoda janoosi. Paistoksen lämpötilaa voit nyt pudottaa sellaiselle hautuvalle tasolle, hämmennellä ja käännellä. Lisää myös mausteet, mustapippuri, rosmariini, meirami. Makuasioista ei saa kiistellä, siis mausteita maun mukaan.

Nythän ei ole mihinkään kiirettä, voinet siis rauhoittua siinä hellanääressä hetkeksi, ja käydä vaihtamassa toisen blueslevyn soittimeen. Nauti oluesta ja seurasta. Toivottavasti sellaista on lähelläsi.

Kun et kuitenkaan voi olla enää paikallasi, vaan se kapusta eksyi jälleen käteen, niin hämmennä nyt sitten paistostasi. Lisää puolipakettia koskenlaskijaa pieninä paloina. Anna juuston sulaa, maista. Huomaat että soija voisi tehdä hyvää, antaa suolaa ja makua, mikään välttämättömyys se ei ole, kun sitä suolaa tulee muutenkin syötyä liikaa. Vielä muutama hämmennys ja paistos on uunivuokaan siirtämistä valmis.

Kumoa ”suttu” uuninkestävään voideltuun vuokaan ja asettele vuoka uuniin. Sellainen 175 astetta on hyvä lämpö ja aika saa käyttää, ainakin tunnin, enemmänkin jos aikaa on.

Nyt onkin vihannesten aika. Ai minkä vihannesten? Niitähän tässä on käsitelty koko ajan. Niin on, mutta onhan sinulla ollut siinä pöydän kulmalla riittävä määrä makkaraa odottamassa jatkokäsittelyä, eli malta vielä hetki. Äsken siis puhuin makkarasta, en jauhomössöstä. Mutta ensin ne vihannekset.

Miesten ilta-ateria painottuu nyt vihanneksiin. Lehtipihvikin on vihannes, mutta sitä nyt ei ole tarjolla. Pilko, paloittele siis riittävä määrä suolakurkkua ja punajuurta, miksei tomaattiakin. Joku sitä kumminkin kaipaa. Kata pöytä, istumaan tai seisomaan, syöjien määrän ja tilaisuuden mukaan.

Koska makkaraa? Kuuluu huuto.

Kyllä sitäkin vielä tulee, kunhan odottelemme että uunipaistoksemme alkaa olla valmista. Ja eiköhän se jo ala olla. Joten.

Kuumenna parilapannu kuumaksi, voitele tarpeen mukaan ja kumoa makkaroita riittävä määrä pannulle, bratfurstia, lammasmakkaraa, mitä tahansa hyvää ja maukasta, lihaisaa. Makuasioistahan en ala kiistelemään, mutta…

Päästiinpä asiaan, ota siis huikka olutta, olet sen ansainnut. Olihan sitä vielä?

Paistele ja kääntele makkaroita riittävän monta kertaa, että ovat ”kypsiä” ja kuumia. Nosta vuoka uunista ja makkarat pannussa pöydälle tirisemään. Kutsu kaverisikin syömään.

Nauttikaa oluesta… (lue. viinistä) ja toisistanne.

ps. Tiskiähän ei paljoa tullut, joten sen voit hoitaa seuraavana päivänä.

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Valkoinen totuus – ruokapiiri maidon haku reissulla

Ruokapiirin yhteydessä törmää aika usein mielenkiintoisiin juttuihin. Viimeksi selvitin kuinka saisimme maitoa ruokapiirin jäsenille. Suomessa sen pitäisi olla helppoa. Meillähän on vain 2 isoa meijeriä eli Valio ja Arla Ingman.

maitopulloSoitto Valion myyntiosastolle klo 16:15. Puhelu yhdistetään vaihteeseen, jossa kerrotaan myynnin sulkeutuvan klo 16. Se on ymmärrettävää. Seuraavana päivänä soitto uudestaan. Myynti yhdistää luotonvalvonta osastolle. Selviää, että asiakkaaksi haluavan pitää ensin maksaa Valiolle sisään vakuus, joka on minimissään 500 euroa. Vakuuden summaa nostetaan, jos ostoja tulee enemmän. Vakuuden pitäisi olla 3 viikon ostojen summa. Vakuus palautetaan kun asiakas suhde päättyy. Voisi kuvitella, että Valiolla on aika mukavan kokoinen pääoma tilillään?

No, hieman hankala alku näin pienelle toimilla kuin Herttoniemen ruokapiiri. Sitten soitto Arla Ingmaniin, jossa myynti ihmettelee voiko ruokapiiri olla asiakas. Selvitän, että ruokapiiri toimii Herttoniemen ruokaosuuskunnan alla ja on yritys, jolla on ytunnus ja olemme alv-rekisterissä yms. Ottavat yhteystiedot ylös ja lupaavat välittää ne edustajalleen, joka ottaa yhteyttä. Edustajan kanssa sitten sovitaisiin käytännönasiat ja sitten voisin soittaa uudelleen myyntiosastolle.

Eipä ole otettu vielä yhteyttä, mutta ruokapiirin jäsenille tarvitsisi hoitaa maitoa jostakin.

Soitto Porvooseen Uljaan Tilamaitoon. Pientuottajan vastaus: Tälle päivälle ei onnistu, mutta ensi viikon alkuun tiistaille onnistuisi. Maanantaina lypsetty maito pakataan samana päivänä ja tiistaina kuljetetaan Herttoniemeen. Asia hoidettu. Saamme maidon suoraan tilalta ilman välikäsiä. Tiedämme mistä maitomme tulee ja tuemme paikallista pientä toimijaa.

Miksi edes rupesin soittelemaan isommille? Jos saisimme samalla muitakin tuotteita. Ehkä vaan pitää käyttää se energia uusien tuottajien etsimiseen mielummin kun yhdeltä luukulta hankalasti kaikki kerralla. Ainakin näiden pientuottajien kanssa toimiminen osoittautuu joskus helpommaksi, nopeammaksi ja mukavammaksi. No, 4 vuoden kokemuksella voin sanoa, että ei tää aina ihan putkee mene, mutta sellainenhan kuuluu elämään.

Nyt jokaisella on mahdollisuus tulla tutustumaan ruokapiiriin Herttoniemessä ja juoda esim. Uljaan Tilamaidon raakamaitoa. Avasimme ovemme kuukaudeksi hieman useammaksi illaksi, koska paikallinen Alepa Erätorilta meni remonttiin. Yritämme palvella ja pitää lähiasukkaat kylläisinä. Olemme auki joka arki päivä noin klo 14-18 (paitsi torstaina suljettu) ja la klo 10-13.
DCIM100GOPRORuokapiiri pyörii Herttoniemen ruokaosuuskunnan alla. Ruokaosuuskunnan omistaa 170 kotitaloutta pääkaupunkiseudulta. Ruokapiirin tuotoilla maksetaan liiketilan vuokra, ruokapiirin pyörittäjän palkka ja jos jotain jää yli niin ne menevät Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon kehittämiseen. Teemme myös lähialuetta viityisämmäksi paikaksi asua esim. pienillä tempauksiilla, kuten tämä Guerilla Garden Hiihtomäentiellä. Katso video tästä.

Liity ruokapiiriin tai tule Ruokaosuuskunnan jäseniksi ja omistajaksi. Tai liity kannatusjäseneksemme. Yhdessä kaikki on mahdollista.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Second European CSA Meeting

The_Urban_Co-op_Farm_2014

Second European CSA Meeting järjestetään Ranskassa 28.2.-2.3.2014

Yllä oleva juliste esittelee Suomen ensimmäisen kumppanuusmaatlous mallin eli Kaupunkilaisten oman pellon eurooppalaisille kumppaneille. Ruokaosuuskuntaa edustaa paikan päällä Sini Forssell.

Nyt alkaa kansainvälistyminen. Ja visio ystäväpellosta esim. Ranskassa alkaa taas elämään.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Oman viljelijän ajatuksia

Itää & versoo

Itää & versoo

Koen tärkeäksi avata tässä tulevan kasvukauden suunnitteluvaiheessa toimintamme ydintä. Olin hyvin kiitollinen kysymyksestä, mikä nousi viime maanantain kokouksesssa yhdeltä osuuskuntalaiselta: Ymmärsinkö oikein, että minun täytyisi maksaa enemmän ja saan mahdollisesti vähemmän satoa? Tämä kysymys osui naulankantaan. Sadon määräähän ei voi kukaan taata mm. ilmaston muuttuessa. Toiminnassamme näen tärkeänä juuri uuden vaihtoehtoisen ruokaketjun AFN:n(Alternative Food Networks). Tietyllä tavalla kumppanuusmaataloudessa ei ole kysymys vain kuluttajan hyödyistä, mitä minä saan? Vaan kyse on laajemmasta perspektiivistä, yrityksestä luoda sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää järjestelmää ja mallia. Meidän Herttoniemen ruokaosuuskunta on yksi vaihtoehto luoda yksinkertaisempaa, lyhyttä ruokaketjua, joka on paikallinen. Ruoan kuluttajasta tulee ruokakansalainen, joka tietää ja vaikuttaa siihen, missä ruoka kasvaa ja miten. Ruoka on paikallista sesonkiruokaa. Vihannekset eivät kulje ympäri maapalloa ja kuluta suurta määrää fossiilista polttoainetta. Niiden viljelemiseen ei käytetä ylikansallisten yhtiöiden ulkoisia panoksia. Osuuskuntalainen tietää minne oma raha menee ja mitä se tukee. CSA:n on tarkoitus olla läpinäkyää toimintaa, joka tukee paikallista taloutta eikä riistä kolmansia maita.

Nämä pavut tulivat suoraan omalta pellolta

Nämä pavut tulivat suoraan omalta pellolta

Supermarketissa ruoasta näemme pääasiassa sen hinnan. Hintalappu on monille suurin peruste tehdä ostopäätös. Viimeisten vuosikymmenten aikana ruokakulttuuri on muuttunut monella tapaa. Ennen ruoka tuli lähiympäristöstä ekosysteemipalveluita hyödyntäen. Nyt syömme globaalia ruokaa, joka voi tulla monesta maailman eri osasta. Tähän kehitykseen on liittynyt mm. talouskasvu, joka on mahdollistanut ruoan kansainvälistymisen. Kuitenkin n. puolet maapallon väestöstä työskentelee maatalouden parissa, mutta se on vain n. 4 % koko maailman bruttokansantuotteesta. Maaseuduilla ei ole tapahtunut samanlaista talouskasvua, jos katsotaan koko maailmaa. Maatalouselinkeino ei ole kasvanut muiden elinkeinojen tahtiin. Maailmassa on suuri määrä köyhiä, heistä suurin osa asuu maaseudulla ja kehitysmaissa. Heistä osa viljelee rehua kehittyneiden maiden karjalle, jotta lihakarjamme saisi ruokaa. Heidän omat sademetsänsä ja hiilivarastonsa vähenevät niinkuin myös ruoan tuotanto.

En väitä, että Herttoniemen ruokaosuuskunnan malli olisi valmis. Olemme lähteneet aika tyhjästä ja paljon kehitystä ollaan saatu aikaan. Joka vuosi rakennetaan budjetti ja malli kohti kestävämpää kehitystä uudelleen. Tämä vaatii paljon työtä ja myös siitä työstä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä pitää maksaa. Ruoan oikeaa hintaa on vaikea määrittää, se koostuu niin monesta tekijästä ja ruoan tulee olla kaikille peruselinehto. EU:n maatalouspolitiikan ajalla monen viljelijän silmissä ruoan hinta on vääristynyt. Kun liityimme EU:hun, yhden yön aikana monen viljelijän tulo tipahti puoleen. Suomi on aina ollut pientilavaltainen maa, monet pientilat joutuivat lopettamaan tukien astuttua voimaan. Pientilojen vähentyessä ja maatalouden intensiivisyyden kasvaessa myös biodiversiteetti väheni ja maatalouden ulkoiset negatiiviset ympäristövaikutukset lisääntyivät. Näillä on myös oma hintansa, mainitakseni muutamia: ilmastonmuutos, maaperän hedelmällisyyden väheneminen ja lajien kuoleminen sukupuuttoon.

Näiden luomuporkkanoiden vierellä on kasvanut apilaa, jonka juurinystybakteerit keräävät typpeä ilmasta

Näiden luomuporkkanoiden vierellä on kasvanut apilaa, jonka juurinystybakteerit keräävät typpeä ilmasta

EU:n maatalouspolitiikka ei ole valmis. Ruoan jakautuminen tasaisesti ei tapahdu vielä. Olin Helsingin yliopistolla kuuntelemassa korkean tason neuvonantajan luentoa. Hän totesi ”business as usual ei ole mahdollista”, ”koko ruokajärjestelmän muutos on pakollinen ja se tulee lähtemään kansalaisista ei päättäjistä”. Vaihtoehtoisia ruokakanavia voidaan luoda, yrittää yhdessä tehdä maanviljelystä ja ruoan kaupasta kestävää sekä reilua. Voimme lähentää maaseutua ja kaupunkia sekä viljelijän ja kuluttajan suhdetta.

Vuoden 2014 satomaksun määrä hyväksyttiin viime maanantain kokouksessa. Muun muassa energian ja polttoaineen hinta, mikä vaikuttaa suoraan ruokaan kallistuu koko ajan. Satomaksu on laskettu niin, että ruokaosuuskunnalla olisi varaa myös palkata työntekijä hoitamaan hallintoa kuten laskujen maksuja ja muita liikkuvia osia, joita ruokaosuuskunnassamme on tätä nykyä aika iso määrä. Ilman näiden hoitamista toiminta ei ole kestävää. Tuoreiden luonnonmukaisten vihannesten kasvatus n. 200 hlölle, kuljetus ja kestävän mallin perustaminen maksaa osakkaalle tänä vuonna 450 €.

Kohti kestävämpää kehitystä ja tulevaisuutta toivoen Heidi

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , | 6 kommenttia

Ruokaosuuskunnan kokouspöytäkirja

Aika: 3.2.2014 kello 18:00
Paikka: Herttoniemen jakelupiste, Hiihtomäentie 37, Helsinki

1. Kokouksen avaus 18:03
Olli Repo avasi kokouksen.

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Todettiin, että kokouskutsut oli lähetettu kaksi viikkoa etukäteen sähköpostitse ja että kokous on laillinen ja päätösvaltainen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Repo ja sihteeriksi Joonas Pekkanen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Meeri Taimisto, ja Tuomo Sirkka

3. Viljelykauden 2013 yhteenveto, lyhyt katsaus
Todettiin, että tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2013 käsitellään sääntömääräisessä kokouksessa keväällä 2014.
Olli Repo esitteli vuoden 2013 tapahtumia (liite 1).

4. Vuoden 2013 palautekyselyn tulokset
Palautekyselyyn vastasi 107 osuuskuntalaista. Olli Repo esitteli palautekyselyn tuloksia (liite 2). Keskusteltiin osakkaiden palautteesta.

5. Viljelyajatukset vuodelle 2014
Heidi Hovi esitteli suunnitelmia viljelytiimin ja viljelysuunnitelman osalta (liite 3). Päätetiin käydä jäsenten ehdotuksia tarkemmin läpi erillisessä kehityspäivässä.

6. Toimintasuunnitelmat vuodelle 2014
Olli Repo esitteli alkuperäistä toimintamallia ja nykyistä prosessia. Olli esitteli tarpeen nostaa satomaksua ja perusteli tarvetta toiminnanjohtajalle. Keskusteltiin talkoovelvoitteen suuruudesta ja mietittiin pitäisiko sen olla suurempi kuin 10 tuntia. Olli esitteli työntekijätilanteen. (liite 4)

7. Osuuskunnan vuoden 2014 ennakkobudjetin esittely ja hyväksyminen
Sini Forssell esitteli hallituksen budjettiehdotuksen vuodelle 2014 (liite 5). Keskusteltiin toiminnanjohtajan tarpeesta ja sato-osuuden hinnan noususta. Hyväksyttiin hallituksen esitys yksimielisesti.

8. Satomaksut vuodelle 2014
Päätettiin, että vuoden 2014 satomaksu on 450 euroa. Päätettiin hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että satomaksun voi maksaa yhdessä, kahdessa tai viidessä erässä.

9. Muut asiat
Pyydettiin ratkaisua siihen miten ei-toivomiaan tuotteita voisi vaihtaa muihin. Todettiin, että asiaa voisi työstää kehityspäivässä.

10. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 20:40.

Olli Repo, puheenjohtaja
Joonas Pekkanen, sihteeri
Meeri Taimisto, ptk tarkastaja
Tuomo Sirkka, ptk tarkastaja

Läsnäolijat:
Läsnä oli 23 osuuskunnan jäsentä.
Olli Repo, Heidi Hovi, Sini Forssell, Marja-Liisa Lampinen, Risto Törrö, Panu Karhu, Pauline Ranta, HP Savolainen, Päivi Halonen, Toni Ruuska, Jenni Loikkanen, Katja Loikkanen, Lea Tuuli, Tero Hukkataival, Joonas Pekkanen, Tuomo Sirkka, Galina Kallio, Karlsson Kai K., Hilkka Helsti, Meeri Taimisto, Mariaana Nelimarkka, Janne Kilpinen, Timo Räikkönen

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , , | 2 kommenttia