Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen kerta, kun Community Supported Agriculture -mallia kokeillaan Suomessa. Emme kuitenkaan tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokkasimme siitä omanlaisemme. Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Siispä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Pelto sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta. Otamme uusia jäseniä ruokaosuuskuntaan vuodelle 2014:sta.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

Guerilla Garden by Ruokaosuuskunta. Teemme myös tempauksia hyvien asioiden puolesta.

Tallennettu kategorioihin Ruokaosuuskunta | Avainsanoina , , , , , , | 5 kommenttia

Nieriää uunijuuresten kera

2 kpl nieriä-fileitä (tai yksi iso filee lohta, noin 1 kg)
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Uunijuurekset:
8 isoa perunaa
5 porkkanaa
4 punajuurta
200 g lanttua
3-4 punasipulia
timjamin oksia

Marinadi:
1⁄2 dl rypsiöljyä
1⁄2 dl hunajaa
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna

Koristeleluun:
persiljaa

Sekoita marinadin ainekset suuressa kulhossa. Kuori perunat ja leikkaa ne lohkoiksi. Laita ne saman tien marinadin joukkoon, jotta ne eivät tummu. Kuori loput juurekset. Paloittele porkkanat sekä lohko punajuuret ja lanttu haluamallasi tavalla ja lisää ne perunoiden joukkoon. Kuori ja lohko lopuksi sipulit ja lisää ne sekä timjamin oksat juuresten joukkoon. Uunijuureksiin käy hyvin myös muut juurekset, esimerkiksi palsternakka ja juuriselleri.

Poista nieriä-fileistä nahka ja mausta fileet. Mikäli nahan poisto tuntuu hankalalta, voi fileet paistaa juuresten päällä myös nahkapuoli ylöspäin. Nahka on helppo poistaa kypsästä fileestä.

Laita juurekset voidellulle uunipellille. Kypsennä juureksia ensin 225 asteessa 15 minuuttia ja vähennä sen jälkeen uunin lämpö 200 asteeseen. Kun juurekset ovat kypsyneet noin 30 minuuttia, lisää niiden päälle nieriä-fileet. Anna kypsyä vielä noin 20 minuuttia fileiden paksuudesta riippuen. Mikäli käytät lohifileetä, laita se uuniin noin 10 minuuttia aiemmin, sillä sen kypsymisaika on pidempi.

Koristele fileet tarjolle pantaessa persiljalla.

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Feta-pinaattipiiras

Pohja:
2,5 dl vehnäjauhoja
1⁄2 dl kauraleseitä
1 tl leivinjauhetta
1⁄2 tl suolaa
100 g margariinia tai voita
1 muna

Täyte:
2-3 pientä sipulia
2 valkosipulinkynttä
2 rkl rypsiöljyä
1 l tuoretta pinaattia
200 g fetaa
1 dl silputtua basilikaa
3 munaa
2 dl ruokakermaa
suolaa
mustapippuria

Yhdistä vehnäjauhot, leseet, suola ja leivinjauhe. Nypi sekaan pehmennyt rasva. Lisää muna ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele pohjataikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista piirakkapohjaa 200 C asteessa 10 minuuttia.

Silppua sipulit ja kuullota ne pannulla öljyssä. Lisää pinaatti ja anna sen hautua hetken. Kaada pinaatti-sipuliseos esipaistetun piirakkapohjan päälle. Kuutioi feta ja lisää se vuokaan. Lisää myös silputut basilikan lehdet. Vatkaa munat kevyesti kulhossa ja lisää niiden joukkoon kerma ja mausteet. Kaada seos piirakkavuokaan pinaatin ja fetan päälle. Paista 200 C asteessa noin 25 minuuttia.

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ruokaturva & ruokaa turvallisesti

Ruoka on suuremmalle osasta meistä perustavaraa, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten ruoka oli kortilla, pula vuosina sodan jälkeen, myös Suomessa. Ruoka on elinehto ja harmittavan harva meistä muistaa arvostaa ruokaa. Olemme valmiita maksamaan taloista, kosmetiikasta, autoista, mutta ruoka on halpaa ja meillä on yksi elinkeino maanviljely, mikä ei kasva muiden elinkeinojen tahtiin eli mielestäni sitä voi verrata länsimaiseen kehitysmaiden hyödyntämiseen. Osuuskuntalaisemme, eläkeläinen, Marja-Liisa, joka auttelee pellolla lähes viikoittain muistuttaa minua ruoan arvostamisesta. Jos kurkku on hieman käyrä voimme jakaa sen, mutta jos sipuli on liian pieni jätämme sen peltolaisten käyttöön. Marja-Liisa muistaa joka viikko hyödyntää senkin, mikä jaoista jää. Kuitenkaan jaoista ei jää paljoa, sillä kosmiset viat kuten kurkun muoto ei meitä haittaa, ne ovat yksilöitä ja maistuvat ihan yhtä hyviltä kuin suoratkin. Ollaan me ihmisetkin kaikki hieman eri pituisia ja paksuisia.

Meidän kurkut ovat yksilöitä ja myös käyrät kurkut jaetaan. Kurkkuhuonetta ei lämmitetä vaan ne kasvavat luonnon lämmön mukaan.

Meidän kurkut ovat yksilöitä ja myös käyrät kurkut jaetaan. Kurkkuhuonetta ei lämmitetä vaan ne kasvavat luonnon lämmön mukaan. Harjoittelijamme Tomi hoitaa kurkkuja.

Korson työttömillä on tänään sadonkorjuujuhla ja siellä käydessä voi muistaa, että myös Suomessa kaikilla ei ole tarpeeksi ruokaa. Kuitenkin Korson työttömät ry jakaa työttömille joka viikko kauppojen hävikkiruokaa. He ovat myös pellon osakas.

Vihanneksissamme ei pellolla ole koskaan ylituotantoa, koska kaikki saadaan jakoon hyödynnettyä ja jos joku vihannes ei tuota viikossa tarpeeksi, voimme laittaa sitä vain yhteen jakopisteeseen ja toista toiseen. Pellolla asiat, kun ovat kiinni ilmoista. Kun on viileämpi jakso, kurkku ja kesäkurpitsa kasvavat hitaammin ja tuottavat vähemmän kuin lämpimällä. Me säästämme pellolla energiaa, kun emme kuivata mm. sipuleita kuivurissa. Osuuskuntalaiset syövät sesonkiruokaa vuoden ajan mukaan, jolloin emme käytä ylimääräistä sähköä ja lämmitysenergiaa mm. kasvihuoneen lämmitykseen tai sadon ympärivuotiseen säilyttämiseen. Me voimme jakaa lähes kaiken, jolloin ruokahävikki on hyvin pientä. Kavihuoneen lämmittämiseen ja tekniikkaan menee paljon energiaa n. 0,5 % Suomen kokonaisenergiantuotannosta. Säiden vaihtelua lisää ilmastonmuutos, mitä ovat edesauttaneet päästöt, jätteiden väärä käsittely ja sademetsien hakkuut mm. maatalousalueiksi.

Oman pellon punajuuren nostoa

Oman pellon punajuuren nostoa

Oma pelto menee Viikkiin Foodycle-torille ensi viikon perjantaina 5.9., siellä teemana on tänä vuonna ruokaturva. Se on tapahtuma ruoasta kiinnostuneille. Ruoantuotannon läpinäkyvyyttä painotetaan ja ekologista eettistä tulevaisuuden syömistä pohditaan tapahtumassa. Ainakin se on totta, että Herttoniemen ruokaosuuskunta pyrkii mahdollisimman läpinäkyvään ruokaketjuun ja mitä enemmän syö kasvispohjaista ruokavaliota sitä paremmin ruoka riittää kaikille maailman ihmisille.

Omien porkkanoiden jako alkoi tällä viikolla. Ne eivät ole F1-hybrideitä  eli jokainen on yksilö ja sen huomaa maussa!

Omien porkkanoiden jako alkoi tällä viikolla. Ne eivät ole F1-hybrideitä eli jokainen on yksilö ja sen huomaa maussa!

Viikin yliopistolla ruokaturva on tärkeä teema. Vuonna 2050 meillä on arviolta yli 9 miljardia ihmistä ja maapallon kantokyvyn on vaikea kestää jo 7 miljardia ihmistä. Lisäksi nyt on jo miljardi nälkäistä eli haaste on ruokkia  suurempi ihmismäärä pienemmällä saastemäärällä ja saada tietysti ruoka jakaantumaan oikein. Logistiikan päästöjä voitaisiin ainakin pienentää ruoan paikallisuudella. Lisäksi silloin paremmin tiedämme kuinka ruoka kasvatetaan ja välitämme millaisia ympäristövaikutuksia ruokajärjestelmällä on lähiympäristöön. Ehkä tämän hetkinen ruokapakotetilanne maailmalle voi myös opettaa paikallisen tuotannon ja paikallisten markkinoiden tärkeyttä ruokaturvan näkökannalta.

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Viikko 35

Yrttinippu (basilikaa, persiljaa) 44 g, kyssäkaali 548 g,  pinaattia 200 g, kurkku 189 g, nauriit 163 g,  kesäkurpitsa 128 g, keltasipulit 175 g, punasipulit 442 g,  vihreät pavut 490 g, härkäpavut 670 g, punajuuret 375 g ja porkkanat 278 g.

Yrttinippu (basilikaa, persiljaa) 44 g, kyssäkaali 548 g, pinaattia 200 g, kurkku 189 g, nauriit 163 g, kesäkurpitsa 128 g, keltasipulit 175 g, punasipulit 442 g, vihreät pavut 490 g, härkäpavut 670 g, punajuuret 375 g ja porkkanat 278 g.

 

1. Härkäpapu                  (Vicia faba)

Kylmänkestävä härkäpapu kuuluu virnan sukuun, ja on yksi vanhimmista ja ehkä vanhin viljelty palkokasvi. Tietoja härkäpavun käytöstä on 4500 vuoden takaa. Todennäköisesti se on kotoisin Lähi-idän ja Välimeren seuduilta.

Suomeen härkäpavun toivat kiertävät munkit jo 1200-luvulla. Se oli Mauno Ladonlukon maalaissa vuodelta 1234 niiden kasvien joukossa, joista oli maksettava kirkolle kymmenykset. Tunnetaan myös pelto-, hevos- ja talonpoikaispavun nimellä. Tärkeä valkuaislähde: siemenet sisältävät proteiinia lähes 30 %.

Nuoret palot keitetään miedossa suolavedessä 10–15 min. ja tarjotaan voilla tai öljyllä höystettyinä yrttien kera tai niitä voi käyttää kuten papuja yleensä: patoihin, muhennoksiin, keittoihin jne.

Kuivatut pavut liotetaan yön yli ennen keittämistä, keittoaika n. tunti.

Pavut säilytetään kylmässä +2 – +5 asteessa, mieluiten muovipussissa. Kypsät pavut voi kuivata ja säilyttää esim. paperipussissa tasalämpöisessä, kuivassa paikassa.

Palkokasvit ovat herkkä etyleenille, joten niitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten vieressä. Runsaasti etyleeniä tuottavat mm. omena, avokado, banaani.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Avainsanoina | Jätä kommentti

Lanttupihvit

LANTTUPIHVIT

Kuoritaan lantut ja leikataan ne n. 1cm:n paksuiksi ”pihveiksi”.
Kieritetään lanttupihvit kananmunassa ja korppujauhoissa ja paistetaan paistinpannulla kullanruskeiksi voissa. Kukin paistettu pihvierä ladotaan kattilaan/ pataan ja joka kerroksen väliin laitetaan suolaa ja valkopippuria. Paistinpannu huuhdotaan jokaisen erän paistamisen välissä vähällä vedellä ja vesi kaadetaan kattilaan paistettujen lanttupihvien päälle.

Kun kaikki lanttupihvit on paistettu, lisätään kattilaan niin paljon vettä, että pihvit juuri ja juuri peittyvät. Keitetään hiljalleen liedellä välillä pohjaa myöten varovasti sekoittaen (varo, ettei pala pohjaan) tai kypsytetään uunissa kunnes pihvit ovat pehmenneet sopiviksi. Lisätään 2 dl kuohukermaa. Kokeile haarukalla, kun haarukka uppoaa sopivasti pihviin, on ruoka valmista.

Tarjotaan makaronilaatikon ja puolukkahillokkeen (mieluiten norjalainen puolukkahilloke, resepti tässä alla) kanssa. Makaronilaatikkoon olisi parasta käyttää vanhanaikaisia pitkiä putkimakaroneja, jotka katkotaan keitinveteen. Jos ja kun niitä ei löydy, ovat sarvimakaronit hyviä. ( 400 g makaronia, 1/2 l maitoa, 1 muna, suolaa, valkopippuria).

Norjalainen puolukkahilloke

1kg puolukoita ja 2 dl vettä keitetään 5-10 min
Kattila otetaan liedeltä.
Lisätään kuumaan seokseen 600 g (n. 7dl) sokeria ja sekoitetaan, kunnes sokeri on sulanut.

Satoaikaan ja kirjallisuuteen liittyvä resepti.
Kiitos Maala Niemiselle reseptin jakamisesta.

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Sipuleita & sadetta

Pellolla puhaltaa tuuli ja ilma ounastelee elokuun loppua. Tuulessa puun lehdet lepattavat vielä vihreinä, vaikka luonto kyllä jo valmistautuu syksyyn: kantamaan hedelmää ja kypsyttämään kesän siemenen tulevaa kevättä varten. Vieressäni näkyy putkikasveja, jotka ovat jo siementäneet ja  ruskeina heiluvat nurmen seassa. Viikko sitten lämpö muuttui sateiksi ja tämän hetkinen saldo on pellolla n. 75 milliä viikossa eli kuukauden sademäärä. Sadetta kyllä moni juures varmasti kaipasikin. Nyt ne voivat vielä kasvaa kokoa ja mehukkuutta ennen tuleentumistaan ja kuoren paksuuntumista. Virna kukkii violettina viherlannoslohkollamme, ensimmäiset harmaanvihreät purjot valmistuvat ja sipulimaalla tohina käy, vaikka yhtään sipulia ei näy. Jos oikein tarkkaan katsoo, siellä ne kultaiset sipulit ovat maanpeitossa, mutta vihreistä lehdistä ei ole enää tietoakaan.

Heidi ja Anniina laittavat sipulia kuivumaan

Heidi ja Anniina laittavat sipulia kuivumaan

Sipulit tuleentuivat jo viimeiset viikko sitten eli kaatoivat kellastuneet naattinsa peltoa kohden ja näin kertoivat viljelijöille lopettavansa kasvun tältä vuodelta ja olevansa valmiit sadonkorjuuseen ja kuivatukseen. Pellolla alettiin tällä viikolla nostamaan sipuleita karrelle, vaikkakin pelto oli niin märkä , ettei sitä päästy äestämään eikä sipuleita sinne nostamaan vaan tyhjensimme satokatoksen ja siellä kuivuu nyt osa sipuleista. Purjo sen sijaan kestää pellossa pienen pakkasenkin ja sen sadonkorjuuaika alkaa vasta, kun kaikki sipulit on ensin nostettu.

Härkäpapu pellossa

Härkäpapu pellossa

Myös härkäpävun sadonkorjuu on aloitettu. Viime viikolla Lasipalatsin jakopiste sai ensimmäisenä härkäpapua jakoon. Tänään pellolla kerätään lisää härkäpapuja ja papua vielä ensi viikon jakoon. Isot vihreät härkäpavut ovat biodynaamisen siemenfirman Bingenheimerin hang down lajiketta ja pienemmät ovat kontua. Härkäpavut sopivat mainiosti pohjoisiin kasvuolosuhteisiimme ja vaativat vähän lannoitusta, sillä ne ovat voimakkaita typen sitojia eli niillä on typpisymbionttibakteeri juurissa, joka kerää ilmasta typpeä maahan kasvin käyttöön. Tärkeistä maan kasvukuntoa parantavista kasveista on kyse. Härkäpapu voisi myös olla vastaus valkuaisomavaraisuuteen eli hyvä vaihtoehto tuontivalkuaisrehulle ja soijalle. Yksi suuri ongelma ruokaturvan kannalta on se, että kolmannet maat tuottavat länsimaille rehua oman ruokatuotannon sijasta ja sademetsiä tuhotaan rehuntuotannon vuoksi. Härkäpapu sopii mainiosti lyhyen kasvuaikansa ansiosta pohjolaan.

Heidi & Olli roskalavapaviljongissa

Heidi, Olli & Anniina roskalavapaviljongissa, naapurina stadin puutarhuri

Tori kausi on myös avattu. Oma pelto vieraili viime sunnuntaina ytimessä eli Kiesman ja musiikkitalon väliin rakennetussa roskalavapaviljongissa. Pop up-ravintolapäivän kunniaksi siellä tekivät ruokaa Juuren kokit ja ruokaan pystyi ostamaan mm. Oman pellon tuotteita eli tuoretta luomuruokaa keskellä kaupunkia. Oma pelto vierailee loppukesän aikana vielä muutamissa tapahtumissa mm. Foodycle torilla Viikissä pe 5.9., missä tämän vuoden teemana on ruokaturva sekä Vantaan steiner-koulun luomuisilla keskiaikamarkkinoilla eli pellon naapurissa la 13.9. Näissä on mahdollista ostaa biodynaamisesti viljeltyjä Oman pellon tuotteita, vaikka ei olisikaan osuuskuntalainen.

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Viikko 34

Punajuuret 464 g, nauriit 212 g, sipulit 315 g, pavut 460 g, kyssäkaalit 1871 g, kesäkurpitsa 181 g, yrit (basilika ja persilja) 41 g, avomaan kurkut 127 g, kurkku 175 g, lehtikaali 176 g.

Punajuuret 464 g, nauriit 212 g, sipulit 315 g, pavut 460 g, kyssäkaalit 1871 g, kesäkurpitsa 181 g, yrit (basilika ja persilja) 41 g, avomaan kurkut 127 g, kurkku 175 g, lehtikaali 176 g.

 

Punajuuri                  (Beta vulgaris var. vulgaris)

Punajuuri on sokerijuurikkaan serkku. Se on Välimeren maiden vanha viljelykasvi, joka tuli Pohjoismaihin ja Suomeen melko myöhään.

Punajuuri muodostaa mehevän mukulan, joka voi olla pyöreä, litteänpyöreä, munanmuotoinen tai pitkänomainen lajikkeen mukaan. Hyvä punajuuri on tasainen, voimakkaan tummanpunainen ja pinnaltaan sileä.

Punajuuri sisältää nitraatteja, jonka takia se ei sovellu aivan pienten lasten ravinnoksi. Punajuuren kuorta, kantaa ja juuren päätä ei tule poistaa ennen keittämistä, ettei punainen väriaine valu keitinveteen. Suomessa viljellään myös valko-, kelta- ja raitajuurikkaita. Nykyisin suositellaan käyttämään punajuurta vain kunnolla kypsennettynä.

Punajuuri on erityisesti joulunajan juures. Kotioloissa se tunnetaan perinteisesti etikkasäilykkeenä. Tuoretta punajuurta on totuttu kypsentämään myös erilaisiin ruokiin. Monen mielestä punajuuri maistuu parhaalta uunissa paahdettuna. Hyvää se on myös pihveissä, padoissa, muhennoksissa, laatikoissa ja keitoissa. Punajuurikakkua voi tehdä porkkanakakun tapaan. Klassisiin punajuuriruokiin voi lukea rosollin, borssin ja Lindströmin pihvit.

 

 

Tuoretta punajuurta säilytetään kylmässä, +2 – +5 asteen lämpötilassa.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Avainsanoina | Jätä kommentti

Lehtikaalikeitto

1 iso sipuli
150 g tuoretta lehtikaalia
2 rkl voita tai rypsiöljyä
1 l kasvisfondia
reilu 1⁄2 dl vehnäjauhoja
2 dl ruokakermaa
2 rkl aniksen siemeniä
2 rkl timjamia tai meiramia hienonnettuna
1⁄2 tl suolaa

Koristeeksi
4-5 retiisiä
50 g parmesan-juustoa raastettuna

Hienonna sipuli. Huuhtele lehtikaalin lehdet ja poista niistä kovat lehtiruodit. Suikaloi lehtikaalin lehdet. Kuullota sipulisilppu kattilassa. Lisää lehtikaali ja kuumenna sekoittaen muutama minuutti. Lisää kasvisfondi ja anna kiehua noin 5 minuuttia. Sekoita vehnäjauhot kermaan huolellisesti ja suurusta keitto koko ajan sekoittaen. Keitä 5 minuuttia. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Paahda aniksensiemeniä kuumalla kuivalla pannulla koko ajan sekoittaen kunnes ne alkavat tuoksua. Lisää siemenet sekä hienonnetut yrtit keittoon. Lisää suola. Huuhtele retiisit ja suikaloi ne ohuiksi suikaleiksi. Jaa keitto lautasille ja koristele retiisisuikaleilla sekä parmesan-raasteella.
IMG_2486
Kiitos Maritta ohjeesta!

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Peltovalvattia & saunakukkaa

Harjoittelijamme Kaisa huomasi kitkiessään rikkojen kauneuden ja keräsi kimpun kahvitaukoa piristämään

Harjoittelijamme Kaisa huomasi kitkiessään rikkojen kauneuden ja keräsi kimpun kahvitaukoa piristämään: valvattia, saunakukkaa & ohdaketta

Nämä rikkakasvit puhuttavat, ihastuttavat, ihmetyttävät ja vihastuttavat. Jos pellolla käy tähän aikaan vuodesta ja jos sinne ei ole moneen vuoteen kylvetty ruond uppia näkyy vähintäänkin pientareilla kamomillan ja päivänkakkaran näköistä kukkaa, saunakukkaa. Meillä sitä on. Toiset keräävät sitä ruukkuun, radiotoimittaja kuvasi sitä tällä viikolla ihastuksissaan ja me olemme sitä kitkeneet peräkärryllisiä pois viime viikolla. Härkäpapua kitkiessäni mietin pitäisikö jättää muutama kukka viereen, pölyttäjiä houkuttelemaan, kun huomasin muutaman kasvin vielä kukkivan.

Peltovalvatti, tuo lähes ihmisen korkuinen elokuussa keltaisena kukkiva kestorikkakasvi. Siitä valittavat luomutarkastajat ja puutarhakoulun opettajat. Myös me olemme sitä kiskoneet maasta kiitettäviä kiloja viime viikkoina. Mutta huomasin kitkiessäni, että pudotin mehiläisen maahan repiessäni kasvia juurineen irti. Sitten heräsin siihen kuinka tärkeä se on ekosysteemipalveluille eli pölyttäjille. Muistin samalla kuinka tärkeää on monimuotoisuus ja kyllähän valvatin valtavat juuret, myöskin tekevät maan rakenteelle hyvää: ilma- & vesitilaa. Ehkä tosiaankin tälläkin asialla on kaksi puolta..

Mehiläisillä ja pölyttäjillä on tärkeä tehtävä maailman ruokaturvan takaamisessa. Kolmannes maailman ravinnosta on riippuvaista näistä hyönteisistä. Hyönteispölytyksen arvoa voi olla vaikea mitata rahassa. Sen hinnaksi on kuitenkin laskettu n. 150 miljardia euroa vuodessa. Maatiloilla on tärkeä tehtävä tehdä yhteistyötä pölyttäjien kanssa ja tarjota niille mm. laitumia, pientareita ja niittyjä. Me olemme kylväneet pellon pientareille kukkia mm. kehäkukkaa, auringonkukkaa ja ruiskukkaa pölyttäjiä houkuttelemaan. Kuitenkin rikat tarjoavat niille myös tärkeän ravinnon lähteen.

Sitten täytyy iloita peltolaisten ja osuuskuntalaisten kätten jälkeä, hienoa käsityötä. Porkkanamaa on nyt kitketty kokonaan, samoin kaalimaa ja lehtikaalimaakin viime keskiviikon talkoissa.

Porkkanamaa kitkettynä. Tämän kuvan haluaisin lähettää tämän vuoden tarkastajille, jotka eivät uskoneet meidän saavan enää porkkanaa

Porkkanamaa kitkettynä. Tämän kuvan haluaisin lähettää tämän vuoden tarkastajille, jotka eivät uskoneet meidän saavan enää porkkanaa

Oman pellon hieno kaalimaa, joka vielä kuun alussa oli puoliksi rikkojen peitossa

Oman pellon hieno kaalimaa, joka vielä kuun alussa oli puoliksi rikkojen peitossa

Tämä kuva on otettu viime keskiviikon iltatalkoista, jossa Anttilankin lehtikaalit pääsivät valoon

Tämä kuva on otettu viime keskiviikon iltatalkoista, jossa Anttilankin lehtikaalit pääsivät valoon. Aika hienoa kukkakimppua viedään lavalle!

Hoitokuukausi elokuu on ollut siis hyvä ja työläs. Paljon ollaan saatu aikaan, niin satoa, hoitoa kuin pellon siivoustakin. Tänään meillä on kerätty ensimmäistä tämän kauden torikuormaa papujen lisäksi eli Oma pelto goes roskalavapaviljonki. Sielläkin ollaan saatu roskasta hyvää aikaan eli muistetaanhan nähdä asioiden kaksi puolta.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Viikko 33

Mangoldi 311 g, pavut 458 g, kurkku 127 g,  kesäkurpitsa 226 g, kyssäkaali452 g, avomaan kurkut 227 g, salaatti 331 g, lanttu 316 g, sipulit 323 g, yrit (basilika ja sitruunamelissa) 53 g.

Mangoldi 311 g, pavut 458 g, kurkku 127 g, kesäkurpitsa 226 g, kyssäkaali 452 g, avomaan kurkut 227 g, salaatti 331 g, lanttu 316 g, sipulit 323 g, yrit (basilika ja sitruunamelissa) 53 g

 

Kaupunkilaisten oman pellon sato vk 33

 

1. Pavut                              (Phaseolus vulgaris)

Papuja viljeltiin Euroopassa jo antiikin aikoina. Suomessa viljeltävät pensaspavut ovat lähtöisin Väli-Amerikasta.

Kaikkiaan tunnetaan toistakymmentä kasvisukua, joiden eri lajeja kutsutaan pavuiksi. Ne kasvavat salkomaisina tai pensasmaisina. Poikkileikkaukseltaan palot ovat pyöreitä tai litteitä ja niitä on väriltään vihreitä, keltaisia ja violetteja.

Taitepapu on vihreä ja pyöreäpalkoinen. Vahapapu on keltainen. Sen palko voi olla litteä tai pyöreä. Leikkopapu on vihreä ja litteäpalkoinen.

Kaikissa pavuissa on runsaasti proteiinia ja ravintokuitua.

Pavut käytetään ruuanvalmistuksessa palkoineen. Ne tulee aina keittää ennen käyttöä, sillä ne sisältävät haitallisia glykosideja. Glykosidit kuitenkin hajoavat kymmenen minuutin keittämisen jälkeen.

Pavut keitetään kokonaisina tai paloiteltuina. Keitettyjä papuja voi tarjota liha- tai kalaruokien lisäkkeenä. Niitä voi käyttää myös salaatteihin, keittoihin ja pataruokiin.

Pavut säilytetään kylmässä +2 – +5 asteessa, mieluiten muovipussissa. Palkokasvit ovat herkkä etyleenille, joten niitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten vieressä. Runsaasti etyleeniä tuottavat mm. omena, avokado, banaani.

2. Kurkku                           (Cucumis sativus)

Kurkku on peräisin Pohjois-Intiasta Himalajan juurelta, jossa kasvavista katkeranmakuisista villikurkuista on jalostettu nykyään viljeltävät miedot kurkkulajit. Kurkku kuuluu melonien ja kurpitsojen sukuun.

Kurkusta on monenlaisia muunnoksia, joista pitkä kasvihuonekurkku on tavallisin.

Kurkku on kevyttä ja monikäyttöistä. Se sopii sellaisenaan salaatteihin, leivälle sekä dipattavaksi ja siitä voi lingota myös mehua. Kurkusta tehtävät kylmät keitot ovat erinomaista hellepäivän syötävää. Kurkku sopii lämpimiin ruokiin kuten patoihin, keittoihin, viipaleina paistettavaksi sekä keitettynä tai höyrytettynä kevyeksi lisäkkeeksi.

Kotimaista kurkkua ei tarvitse kuoria, se ainoastaan huuhdellaan, ennen käyttöä.

Kurkku sisältää 97% vettä ja sen energiapitoisuus on hyvin pieni.

Vesipitoisuutensa takia kurkku on herkkä lämpötilojen vaihtelulle. Liian lämpimässä se nahistuu ja liian kylmässä se taas paleltuu. Ihanteellinen säilytyslämpötila olisi +10 – +14 astetta. Kurkku pakataan muovikelmuun, joka estää sitä nahistumasta. Kelmuun pakattuna sitä voi säilyttää kotona huoneenlämmössäkin. Kurkku on herkkä etyleenille, joten sitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten vieressä. Runsaasti etyleeniä tuottavat mm. omena, avokado, banaani.

3. Avomaankurkku           (Cucumis sativus)

Avomaankurkku on kasvihuonekurkkua lyhyempi ja ulkokuoreltaan rosoisempi. Nimensä mukaisesti sitä kasvatetaan avomaalla, mutta nykyään myös avomaankurkun kasvihuoneviljely on yleistymässä. Kasvihuoneviljely takaa tasaisemman laadun.

Avomaankurkkua on tarjolla elo-syyskuussa. Parhaimmat kurkut ovat 5-15 cm mittaisia, vihreitä ja napakoita.

Avomaankurkkua käytetään pääasiassa säilöntään, suolakurkuiksi ja erilaisiksi pikkelseiksi. Tuore avomaankurkku on kuitenkin hyvää myös tavallisen kurkun tapaan käytettynä.

Avomaankurkku säilyy parhaiten +10 – +14 asteessa. Avomaankurkku on herkkä etyleenille, joten sitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten vieressä. Runsaasti etyleeniä tuottavat mm. omena, avokado, banaani.

Vanhanajan kurkkusalaatti

1 iso kurkku

½ dl sokeria

1 tl suolaa

tillisilppua

2 rkl etikkaa

Leikkaa kurkku viipaleiksi.Pane kurkkuviipaleet kerroksittain sokerin, suolan ja tillin kanssa kulhoon.

Lisää etikka. Sekoita varovasti kahden lusikan avulla nostellen.

Tarjoa kylmänä ja raikkaana. Koristeeksi voit ripotella tillisilppua.

Resepti: Helsingin Sanomat

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014, Uncategorized | Jätä kommentti