Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen kerta, kun Community Supported Agriculture -mallia kokeillaan Suomessa. Emme kuitenkaan tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokkasimme siitä omanlaisemme. Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Siispä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Pelto sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta. Otamme uusia jäseniä ruokaosuuskuntaan vuodelle 2014:sta.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

Guerilla Garden by Ruokaosuuskunta. Teemme myös tempauksia hyvien asioiden puolesta.

Tallennettu kategorioihin Ruokaosuuskunta | Avainsanoina , , , , , , | 5 kommenttia

Loppukesä, muttei kesän loppu…

Leuto tuuli puhaltaa ja aurinko paistaa. On syyskuun puoliväli kohta. Tuntuu, että luontoäiti ottaa kiinni kesäkuun kylmiä ilmoja. Viime vuonna tähän aikaan saatiin jo ekat hallat, nyt on yölläkin yli 10 astetta. Ehkä ne omat maissitkin vielä ehtivät! Nyt maissien päissä on vaalea tukka ja sen muuttuessa tumman ruskeaksi on maissi kypsä. Oman pellon ympäristö vihertää vielä, muutamissa koivuissa näkyy häivähdys keltaista. Monet rikat viheriöivät vielä, kasvukausi pidentyy satokasveille, mutta myös rikoille ja hoitotöille. Valkoisia perhosia lepattelee siellä täällä nurmella ja pölyttäjiä surisee työn touhussa.

Perholaiset purjoa kitkemässä eilen 11.9.

Perholaiset purjoa kitkemässä eilen 11.9.

Kauden sesonkivihannekset muuttuvat hieman joka viikko. Kohta aloitetaan purjojen satokausi. Tällä viikolla on viimeisetkin sipulit nostettu kuivumaan pellon päälle eli sipulisavotta on kohta ohi tältä vuodelta. Noin kuukauden päivät olemme joka torstai nostaneet sipuleita kuivumaan ja laskeneet seuraavan viikon 10 – 20 kpl sipuleita jokaiselle osuuskuntalaiselle. Kyllä sipulia onkin jaettu jo juhannusviikosta asti.

Myös viimeiset kyssäkaalit on nostettu kylmiöön. Viimeisiä lanttuja makoilee pellolla siellä täällä. Ensimmäiset maan syksyiset muokkaukset on siis aloitettu. Eli, kun sato on nostettu ja pelto on tyhjä satokasvista, on aika muokata maa ja me kylvämme tänä vuonna italianraiheinää äestetylle pellolle. Se estää hiukan rikkojen tilaa ja pitää ravinteet pellossa niin ne eivät huuhtoudu vesistöihin syyssateilla. Vielä on kuitenkin vihanneksia, jotka odottavat sadonkorjuuvuoroaan, joiden satokausi ei ole vielä alkanut kuten palsternakka, mustajuuri, maissi.

Heidi punnitsee satoa jakoon

Heidi punnitsee satoa jakoon

Myös perunamaalle menee nyt työtunteja. Perjantainen papujen keruu on vaihtunut perunan nostoksi, kun maakin on kuivunut niin että se kestää konetta. Timot nostettiin heinäkuussa, siikliä elokuussa ja nyt nostetaan parhaillaan nicolaa eli sitä kiinteää ja hyvää perusperunaa. Sandro ja Tomi ovat niittäneet raivaussahalla perunan varsia viikon verran, hienotyö! Tänäänkin perunamaalla on maanut muutamatuhat pottua ja pari peltolaista.

perunan nostoa 2014

Perunamaalla nicolan nostossa

Kiitos kaikille osuuskuntalaisille, Ollille, hallitukselle ja viikon sadonjakajille. Sadonjako on tärkeää työtä. Tänä vuonna uusia jakopisteitäkin on kaksi Lasipalatsi ja Kalasatama. Kalasatamassa on uusin uudistus eli kontti ja ruokapiiri. Hienoa toimintaa ja mahtavia mahdollisuuksia eli nyt pääsee nauttimaan tuotteista Kalasatamankin ruokapiirin kautta!   Ilman jokaisen meidän panosta tämä satokausi, Oma pelto, sato, jaot ja jakopisteet eivät olisi mahdollisia!

Kalasataman uusi kontti

Kalasataman uusi kontti

 

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Spagettikurpitsakeitto

kuva (3)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1-2 spagettikurpitsaa
1 tlk luomukookosmaitoa
Luomukasvisliemikuutio
Ruususuolaa
Mustapippuria
Luomumanteleita
Luomupekonia

Halkaise kurpitsa(t) ja paahda 200-asteisessa uunissa uunipellillä leikkauspinta alaspäin noin tunti, riippuen kurpitsojen koosta. Poista siemenet ja kaavi sisus kulhoon. Jos sisus on kovin vetistä, voit valuttaa hetken siivilässä. Kiehauta kattilassa noin pari desiä vettä ja lisää kasvisliemikuutio. Laita kurpitsamassa, kasvisliemi ja kookosmaito (lisää pikkuhiljaa, kunnes keitto on sopivan paksuista) tehosekoittimeen ja soseuta tasaiseksi. Kaada keitto kattilaan, mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan ja anna kiehahtaa. Tarjoile paahdettujen pekonikuutioiden ja paahdetun mantelirouheen kera.

Kiitos reseptistä Veera Ilvonen

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kirjaston ja ruokapiirin avajaiset 16.9. klo 15:30-18:30

Avajaiset_juliste

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Viikko 37

Perunat 1005 g, porkkanat 1446 g, punajuuret 407 g, salaatti 105 g, lehtikaali 163 g, omenat 237 g, kurpitsa 1362 g, kesäkurpitsa 288 g, lantut 801 g, keltasipulit 383 g ja punasipulit 152 g.

Perunat 1005 g, porkkanat 1446 g, punajuuret 407 g, salaatti 105 g, lehtikaali 163 g, omenat 237 g, kurpitsa 1362 g, kesäkurpitsa 288 g, lantut 801 g, keltasipulit 383 g ja punasipulit 152 g.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Jätä kommentti

Yhteishyvä

Omenapuu

Osuuskuntalaisen omenapuu

Tämän viikon keskiviikkona löysin itseni isojen omanapuiden alta. Punertavat valmiit omenat pullistelivat pään yläpuolella, paksut oksat ympäröivät ja kertoivat vanhan puun tarinaa. Vierelläni hyöri muutama osuuskuntalainen joku tikkaiden kanssa ja toinen vanhan sinipiian kanssa tiputteli omenoita puusta. Viimeinen tunti lajiteltiin Rekolalaisen omakotitalon pihalla nyt osuuskunnan omenoita. Emäntä (osuuskuntalainen) Maisa iloitsi punaisen kattilan tyhjentymisestä, se oli ollut jonkun aikaa jo täynnä omenoita. Nyt ne saatiin osuuskunnan käyttöön ja kattila jälleen puurokattilaksi. Se tuntuu tosi hienolta, että se jolla on haluaa jakaa. Jakaminen tekee kaikki iloisiksi ja mahdollistaa monta hyvää asiaa tässä maailmassa. Siitä on ruokaturvassakin kysymys.

Tämä on se aika vuodesta, kun Suomessakin hedelmäpuut kantavat satoa ja koko puu, lajike, valmistuu aina kerralla. Jäi Maisankin pihaan vielä muutama myöhäisempi lajike. Omena irtoaa itsestään tai helposti puusta ollessaan valmis. Lajiteltiin 130 kg omenoita mehuasemalle, niistä tuli n. 80 litraa mehua. Lisäksi syötävää omenaa saatiin kerättyä n. 600 kappeletta eli jokaiselle osuuskuntalaiselle 3 kappaletta ensi viikon jakoon. Ensi viikolla keskiviikkotalkoot jatkuvat omalla pellolla.

Omenoiden lajittelua mehuksi ja jakoon

Omenoiden lajittelua mehuksi ja jakoon

Muoviton syyskuukausi alkoi ja ajattelin, että yritetään mekin vähentään muovia jaoissa niin paljon kuin mahdollista. Kuitenkaan hortonomin näkövinkkelistä se ei ole kovin helppoa, sillä juurekset ja vihannekset haihduttavat kosteutta ja muovi suojaa haihtumiselta. Lehtivihannekset kuten lehtikaali, salaatti, pinaatti ja yrtit olisivat ihan nuutuneita ilman muovia klo 18 illalla, kun osuuskuntalainen vie ne kotiinsa, jos ne ollaan aamulla kerätty. Ajattelin, eetä voisimme kuitenkin tässä kuussa kokeilla biomuovipusseja ja katsoa kuinka paljon kalliimmaksi ne tulevat. Voisimme myös yrittää pakata esimerkiksi lehtikaalin isoon muovisäkkiin ja osuuskuntalainen voisi kotoaan ottaa pienen muovipussin mihin omansa pakkaa. Kokeillaan eri vaihtoehtoja, eikä kangistuta kaavoihin! Muovi helpottaa elämää kuten asioiden pakkaamista ja säilymistä sekä kuljettamista. Ilman kestäviä laatikoita vihanneksia ei voisi kuljettaa. Kuitenkin muoviroskat väärässä paikassa kuten meressä saavat paljon pahaa aikaan.

Meidän jako kulkee muovilaatikoissa, muovisäkeissä ja paperipusseissa. Tämä helpottaa paljon kuljettamista!

Meidän jako kulkee muovilaatikoissa, muovisäkeissä ja paperipusseissa. Tämä helpottaa paljon kuljettamista ja sadon säilymistä!

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Sadonkorjuutalkoot&juhlat 20.9.2014

sadonkorjuujuhlat_juliste_FB

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Viikko 36

 

Spagettikurpitsa 1866 g, keltasipulia 591 g, punasipulia 388 g, lanttua  378 g, kurkut 76 g, kessäkurpitsa 101 g, mangoldia 271 g, parsakaalia 344 g, punajuuria 370 g, porkkanoita 247 g ja perunoita 1200 g

Spagettikurpitsa 1866 g, keltasipulia 591 g, punasipulia 388 g, lanttua 378 g, kurkut 76 g, kesäkurpitsa 101 g, mangoldia 271 g, parsakaalia 344 g, punajuuria 370 g, porkkanoita 247 g ja perunoita 1200 g

 

 SPAGETTIKURPITSA (Cucurbita pepo)

Spagettikurpitsa on yksi kurpitsan lajikkeista. Se on kehitetty 1930-luvulla, ja tuli muotiin 1980-luvulla, kun kaivattiin entistä kevyempiä vaihtoehtoja tavallisen spagetin sijaan. Ulkomuodoltaan spagettikurpitsa muistuttaa isoa hunajamelonia. Se saattaa olla väriltänsä vaalea, vaaleankeltaisesta oranssiin valkoisilla viiruilla tai vihreä valkoisilla viiruilla. Nimensä se on saanut siitä, että keitetyn spagettikurpitsan malto on spagettimaista. Raakana malto on kiinteä. Maultaan spagettikurpitsa on mieto.

Siemenet on hyvä poistaa ennen kypsentämistä.

Siemenet voi paahtaa rapeiksi uunissa kuten muutkin kurpitsansiemenet. Ennen paahtamista ne on irrotettava, puhdistettava ja huuhdeltava. Ne voi paahtaa sellaisenaan tai maustettuna.

Kurpitsa keitetään suolalla maustetussa vedessä tai kypsennetään uunissa noin 200 asteessa. Kurpitsan voi asettaa leikkuupinta vasten uunivuokaa ja folio suojaamaan päältä. Kurpitsan olisi siis hyvä pysyä kosteana uunissa.

Puolikkaan kurpitsan keittoaika on koosta riippuen noin 30-50 minuuttia tai paloina 15-20 minuuttia. Kurpitsa on kypsää kun haarukka uppoaa pehmenneeseen maltoon.Kypsän kurpitsan sisus kaavitaan lusikalla tai haarukalla tarjolle. Lisänä voi tarjota kasvis-, liha- tai kalakastiketta. Spagettikurpitsa käy myös pata- ja laatikkoruokiin, keittoihin ja muhennoksiin.

Säilytä kurpitsaa viileässä. Kurpitsat ovat herkkiä etyleenille, joten niitä ei kannata säilyttää tomaattien, omenoiden tai muiden runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten vieressä.

Kastike keitetyn spagettikurpitsan kanssa

Kaada kasariin:

1,5 – 2,5 dl kermaa

1 dl parmesaaniraastetta

Kourallinen silputtua lehtikaalia

Kiehuttele sakeaksi, ohenna tarvittaessa maidolla.

Tarjoile kurpitsaan sekoitettuna, voit myös täyttää seoksella kurpitsanpuolikkaan ja gratinoida pinnan nopeasti kuumassa uunissa.

Resepti by Vaimomatskuu -boggaaja

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014, Uncategorized | Avainsanoina | Jätä kommentti

Nieriää uunijuuresten kera

2 kpl nieriä-fileitä (tai yksi iso filee lohta, noin 1 kg)
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Uunijuurekset:
8 isoa perunaa
5 porkkanaa
4 punajuurta
200 g lanttua
3-4 punasipulia
timjamin oksia

Marinadi:
1⁄2 dl rypsiöljyä
1⁄2 dl hunajaa
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna

Koristeleluun:
persiljaa

Sekoita marinadin ainekset suuressa kulhossa. Kuori perunat ja leikkaa ne lohkoiksi. Laita ne saman tien marinadin joukkoon, jotta ne eivät tummu. Kuori loput juurekset. Paloittele porkkanat sekä lohko punajuuret ja lanttu haluamallasi tavalla ja lisää ne perunoiden joukkoon. Kuori ja lohko lopuksi sipulit ja lisää ne sekä timjamin oksat juuresten joukkoon. Uunijuureksiin käy hyvin myös muut juurekset, esimerkiksi palsternakka ja juuriselleri.

Poista nieriä-fileistä nahka ja mausta fileet. Mikäli nahan poisto tuntuu hankalalta, voi fileet paistaa juuresten päällä myös nahkapuoli ylöspäin. Nahka on helppo poistaa kypsästä fileestä.

Laita juurekset voidellulle uunipellille. Kypsennä juureksia ensin 225 asteessa 15 minuuttia ja vähennä sen jälkeen uunin lämpö 200 asteeseen. Kun juurekset ovat kypsyneet noin 30 minuuttia, lisää niiden päälle nieriä-fileet. Anna kypsyä vielä noin 20 minuuttia fileiden paksuudesta riippuen. Mikäli käytät lohifileetä, laita se uuniin noin 10 minuuttia aiemmin, sillä sen kypsymisaika on pidempi.

Koristele fileet tarjolle pantaessa persiljalla.

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Feta-pinaattipiiras

Pohja:
2,5 dl vehnäjauhoja
1⁄2 dl kauraleseitä
1 tl leivinjauhetta
1⁄2 tl suolaa
100 g margariinia tai voita
1 muna

Täyte:
2-3 pientä sipulia
2 valkosipulinkynttä
2 rkl rypsiöljyä
1 l tuoretta pinaattia
200 g fetaa
1 dl silputtua basilikaa
3 munaa
2 dl ruokakermaa
suolaa
mustapippuria

Yhdistä vehnäjauhot, leseet, suola ja leivinjauhe. Nypi sekaan pehmennyt rasva. Lisää muna ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele pohjataikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista piirakkapohjaa 200 C asteessa 10 minuuttia.

Silppua sipulit ja kuullota ne pannulla öljyssä. Lisää pinaatti ja anna sen hautua hetken. Kaada pinaatti-sipuliseos esipaistetun piirakkapohjan päälle. Kuutioi feta ja lisää se vuokaan. Lisää myös silputut basilikan lehdet. Vatkaa munat kevyesti kulhossa ja lisää niiden joukkoon kerma ja mausteet. Kaada seos piirakkavuokaan pinaatin ja fetan päälle. Paista 200 C asteessa noin 25 minuuttia.

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ruokaturva & ruokaa turvallisesti

Ruoka on suuremmalle osasta meistä perustavaraa, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten ruoka oli kortilla, pula vuosina sodan jälkeen, myös Suomessa. Ruoka on elinehto ja harmittavan harva meistä muistaa arvostaa ruokaa. Olemme valmiita maksamaan taloista, kosmetiikasta, autoista, mutta ruoka on halpaa ja meillä on yksi elinkeino maanviljely, mikä ei kasva muiden elinkeinojen tahtiin eli mielestäni sitä voi verrata länsimaiseen kehitysmaiden hyödyntämiseen. Osuuskuntalaisemme, eläkeläinen, Marja-Liisa, joka auttelee pellolla lähes viikoittain muistuttaa minua ruoan arvostamisesta. Jos kurkku on hieman käyrä voimme jakaa sen, mutta jos sipuli on liian pieni jätämme sen peltolaisten käyttöön. Marja-Liisa muistaa joka viikko hyödyntää senkin, mikä jaoista jää. Kuitenkaan jaoista ei jää paljoa, sillä kosmiset viat kuten kurkun muoto ei meitä haittaa, ne ovat yksilöitä ja maistuvat ihan yhtä hyviltä kuin suoratkin. Ollaan me ihmisetkin kaikki hieman eri pituisia ja paksuisia.

Meidän kurkut ovat yksilöitä ja myös käyrät kurkut jaetaan. Kurkkuhuonetta ei lämmitetä vaan ne kasvavat luonnon lämmön mukaan.

Meidän kurkut ovat yksilöitä ja myös käyrät kurkut jaetaan. Kurkkuhuonetta ei lämmitetä vaan ne kasvavat luonnon lämmön mukaan. Harjoittelijamme Tomi hoitaa kurkkuja.

Korson työttömillä on tänään sadonkorjuujuhla ja siellä käydessä voi muistaa, että myös Suomessa kaikilla ei ole tarpeeksi ruokaa. Kuitenkin Korson työttömät ry jakaa työttömille joka viikko kauppojen hävikkiruokaa. He ovat myös pellon osakas.

Vihanneksissamme ei pellolla ole koskaan ylituotantoa, koska kaikki saadaan jakoon hyödynnettyä ja jos joku vihannes ei tuota viikossa tarpeeksi, voimme laittaa sitä vain yhteen jakopisteeseen ja toista toiseen. Pellolla asiat, kun ovat kiinni ilmoista. Kun on viileämpi jakso, kurkku ja kesäkurpitsa kasvavat hitaammin ja tuottavat vähemmän kuin lämpimällä. Me säästämme pellolla energiaa, kun emme kuivata mm. sipuleita kuivurissa. Osuuskuntalaiset syövät sesonkiruokaa vuoden ajan mukaan, jolloin emme käytä ylimääräistä sähköä ja lämmitysenergiaa mm. kasvihuoneen lämmitykseen tai sadon ympärivuotiseen säilyttämiseen. Me voimme jakaa lähes kaiken, jolloin ruokahävikki on hyvin pientä. Kavihuoneen lämmittämiseen ja tekniikkaan menee paljon energiaa n. 0,5 % Suomen kokonaisenergiantuotannosta. Säiden vaihtelua lisää ilmastonmuutos, mitä ovat edesauttaneet päästöt, jätteiden väärä käsittely ja sademetsien hakkuut mm. maatalousalueiksi.

Oman pellon punajuuren nostoa

Oman pellon punajuuren nostoa

Oma pelto menee Viikkiin Foodycle-torille ensi viikon perjantaina 5.9., siellä teemana on tänä vuonna ruokaturva. Se on tapahtuma ruoasta kiinnostuneille. Ruoantuotannon läpinäkyvyyttä painotetaan ja ekologista eettistä tulevaisuuden syömistä pohditaan tapahtumassa. Ainakin se on totta, että Herttoniemen ruokaosuuskunta pyrkii mahdollisimman läpinäkyvään ruokaketjuun ja mitä enemmän syö kasvispohjaista ruokavaliota sitä paremmin ruoka riittää kaikille maailman ihmisille.

Omien porkkanoiden jako alkoi tällä viikolla. Ne eivät ole F1-hybrideitä  eli jokainen on yksilö ja sen huomaa maussa!

Omien porkkanoiden jako alkoi tällä viikolla. Ne eivät ole F1-hybrideitä eli jokainen on yksilö ja sen huomaa maussa!

Viikin yliopistolla ruokaturva on tärkeä teema. Vuonna 2050 meillä on arviolta yli 9 miljardia ihmistä ja maapallon kantokyvyn on vaikea kestää jo 7 miljardia ihmistä. Lisäksi nyt on jo miljardi nälkäistä eli haaste on ruokkia  suurempi ihmismäärä pienemmällä saastemäärällä ja saada tietysti ruoka jakaantumaan oikein. Logistiikan päästöjä voitaisiin ainakin pienentää ruoan paikallisuudella. Lisäksi silloin paremmin tiedämme kuinka ruoka kasvatetaan ja välitämme millaisia ympäristövaikutuksia ruokajärjestelmällä on lähiympäristöön. Ehkä tämän hetkinen ruokapakotetilanne maailmalle voi myös opettaa paikallisen tuotannon ja paikallisten markkinoiden tärkeyttä ruokaturvan näkökannalta.

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti