Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen kerta, kun Community Supported Agriculture -mallia kokeillaan Suomessa. Emme kuitenkaan tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokkasimme siitä omanlaisemme. Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Siispä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Pelto sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta. Otamme uusia jäseniä ruokaosuuskuntaan vuodelle 2014:sta.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

Guerilla Garden by Ruokaosuuskunta. Teemme myös tempauksia hyvien asioiden puolesta.

Tallennettu kategorioihin Ruokaosuuskunta | Avainsanoina , , , , , , | 5 kommenttia

Eloa, satoa & kasvua

Miltä elokuu näyttää? No meillä omalla pellolla se näyttää tältä:

Timo kitkee papumaata heinäkuun puolessa välissä

Timo kitkee papumaata heinäkuun puolessa välissä

Lämpö ja sateet ovat tehneet tehtävänsä: kaikki kasvaa. Nyt on satokasvit parhaassa kasvussa, mutta niin myös rikat. Nyt on aika kitkeä ja osuuskuntalaisia tarvitaan. Biodynaamisesti viljelty oma pelto on ollut aikaisemmin luonnonmukaisessa niittymäisessä tilassa ja tästä johtuen rikkojen siemenpankki on maassa iso. Elokuu on täysin vielä hoitokuukausi, vaikka satokin odottaa jo nostajaansa.

Heidi & Sandro kitkevät kaalimaata tällä viikolla

Heidi & Sandro kitkevät kaalimaata tällä viikolla

Miten osuuskunta on sitten vastannut rikkoihin. No ostimme tällä viikolla uuden hienon raivaussahan, kylläkin luomutarkastuksen jälkeen valitettavasti. Nyt pystymme raivaamaan pellon pientereet niin ei joka valvatti pääse siemeniään levittelemään, samoin biopenkkien välit, joissa on nurmeä pääsimme hoitamaan. Tiistaina juuri ennen yön sateita harasimme hanhenjaloilla punajuuret, palsternakat ja osan porkkanaa. Sitten kolme päivää on hurahtunut parsakaalien ja kukkakaalien joukossa. Sieltä on noussut monia kymmeniä kiloja valvattia, ukontatarta ja jauhosavikkaa, mutta onneksi saatiin pois. Edelleen toista kitkentää odottaa puoli porkkanamaata, mustajuuret ja lehtikaalit. Samalla pitäisi mm. jo sipulitkin nostaa karrelle ja toivottavasti päästään papuakin poimimaan. Maanantain luomutarkastajalle totesin: ”Niin tämä luomuviljely on ilon ja kauhun tasapainoa”. Siinä luonnon kasvuvauhdissa yrittää pysyä mukana ja jos tippuu kelkasta, on noustava kyytiin takaisin ja nopeasti!

Jukka raivaa pientareita

Jukka raivaa pientareita

Tällä viikolla on kuitenkin yritetty parhaamme mukaan korjata satoa ja kitkeä. Sadonjaot siis myös starttasivat muutaman viikon tauon jälkeen.  Ensimmäiset kesäkurpitsat komeilevat valmiina keltaisina, ensimmäiset avomaan kurkut pullistelevat vihreyttään ja pienet pavutkin roikkuvat pensaissa ja nyt sateiden jälkeen varmasti kasvavat nopeasti. Violetit kyssät maistuvat mahtavalle ja perunat kukkivat.

Sandro & kesäkurpitsat

Sandro & kesäkurpitsat

Elo on suurta ja työ ei lopu, sellainen on Oman pellon elokuu.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Uusi jakelupiste

maitolaituri_ok1

Maitolaituri siirrettiin Töölön uudeksi jakelupisteeksi Cafe Regattan pihaan. Maitolaituri toimii sato-osuuksien hakupisteenä ruokaosuuskuntalaisille. Muut jakelupisteet ovat Lasipalatsi, Kalasatama, Herttoniemi ja Vantaan pelto Korsossa.

Kiitos Maaseudun Tulevaisuus -lehdelle, Helsingin kaupungille ja Cafe Regattalle. Pieni pala maaseutua on saapunut stadiin.

maitolaituri_ok2

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Pellon sato kulkee biokaasulla

Pienenämme sadon kuljetuksesta johtuvia hiilidioksidipäästöjä. Kuljetus Santamaa, joka hoitaa pellon sadonkuljetukset, on muuttanut pakettiauton biokaasukäyttöiseksi. Näin pellon hiilidioksipäästöt pienenevät ja kuljetukset ovat ympäristöystävällisemmät.

Laskimme viime vuoden kuljetukset pellolta jakelupisteisiin. Satoa kuljetettiin yhteensä noin 1833 km. Alla olevasta taulukosta käy ilmi syntyneet hiilidioksipäästöt. Heinäkuussa 2014 kuljetusauto on muutettu biokaasukäyttöiseksi. Kuljetuksista syntyy 65% pienemmät co2-päästöt kuin aikaisemmin.

hiilidioksipäästöt

Projektissa on ollut mukana Gasum, Kuljetus Santamaa, TerraGas ja Ruokaosuuskunta. Kiitos kaikille, että tämä onnistui nopealla aikataululla.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Kyssäkaalisalaatti

1 kyssäkaali
1 omena
1 dl turkkilaista jugurttia
1 rkl sitruunamehua
suolaa
mustapippuria

Kuori ja raasta kyssäkaali sekä omena karkeaksi raasteeksi. Sekoita raasteen joukkoon jugurtti, sitruunamehu sekä mausteet.

Kiitos Maritta reseptistä.

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Jätä kommentti

Viikko 31

Salaatinkerä 245 g, perunapussi Timoa 1040 g,  lanttua 258 g, basilikanippu 23 g, sipulit 161 g, kesäkurpitsa 115 g.

Salaatinkerä 245 g, perunapussi Timoa 1040 g, lanttua 258 g, basilikanippu 23 g, sipulit 161 g, kesäkurpitsa 115 g.

  1. Kyssäkaali:            (Brassica oleracea var. gongylodes)

Kyssäkaali eli kaalirapi on kehittynyt villistä kaalista. Lajina se on melko nuori. Kyssäkaalista syödään maan päälle kehittyvä mehevä varsimukula. Kuori on vaaleanvihreä tai sinipunertava, mutta malto on aina vaalea. Maultaan kyssäkaali on mieto. Kyssäkaali sisältää C-vitamiinia jopa 60 mg/100g. Tämä vastaa 80 prosenttia aikuisen päivittäisestä saantisuosituksesta.

Kyssäkaalia käytetään lantun tai nauriin tavoin. Sitä voi syödä sellaisenaan taikka raakaraasteena. Kyssäkaalikuutiot sopivat hyvin lisäkkeeksi juustotarjottimelle. Kyssäkaalia voi myös keittää aterian lisäkkeeksi tai käyttää lämpimiin ruokiin. Se sopii hyvin keittoihin, patoihin, muhennoksiin ja gratiineihin.

Kyssäkaali säilytetään kylmässä, +2 – +4 asteen lämpötilassa.

Kyssäkaaliletut

  • 1 kg tuoretta kyssäkaalia
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 2 munaa
  • suolaa
  • pippuria

Kuori kyssäkaali ja raasta se. Sekoita raasteen joukkoon jauhot, sooda ja munat, ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Paista letut voissa pienellä pannulla. Nauti kuumana esim. hapankerman kanssa. Ohje: Katja Lahti

Kyssäkaaliohjeita: Kyssäkaalisalaatti, kyssäkaali-porokeitto, keräkaali-kyssäkaalisalaatti

  1. Lanttu:            (Brassica napus ssp. rapifera)

Lanttu on vanha viljelykasvi, joka on peräisin joko Pohjois-Euroopasta tai Siperiasta. Sitä on kuitenkin viljelty Pohjoismaissa ja Saksassa, joissa se onkin suositumpi juures kuin muualla. Suomessa lanttu tuli yleiseen tietoisuuteen 1800-luvulla. Ensimmäisiä kirjallisia mainintoja löytyy 1600-luvulta.

Lanttu sisältää paljon C-vitamiinia ja A-vitamiinin esiastetta. Paksun kuoren ansiosta lantun vitamiinipitoisuus säilyy kevääseen asti. Lantun kirpeä maku johtuu sen sisältämästä sinappiöljystä.

Lanttu-sana tulee suomenkieleen ruotsin sanasta planta = taimi. Alkujaan lanttu vaati esikasvatuksen eli taimet. Nykyään lantunsiemenet kylvetään suoraan avomaalle. Myös nimityksiä räätikkä ja räätikäs on käytetty.  Englantilaiset oppivat lantun viljelyn ruotsalaisilta. Niinpä lanttu on englanniksi Swedish turnip tai swede. Myös rutabaga eli ”juuripässi” -nimitystä näkee

Lanttu on monikäyttöinen juures. Se kuuluu moniin perinneruokiin kuten lanttukukkoon ja lanttulaatikkoon. Yleisintä lantun käyttö on keittojuureksena liha- ja vihanneskeitoissa. Lanttu sopii hyvin raakaraasteena tai paloina rouskuteltavaksi. Erinomaisesti lanttu sopii myös pataruokiin, raasteohukaisiin ja juurespihveihin. Kuullotetut lanttukuutiot sopivat hyvin sian- ja lampaanlihan lisäkkeeksi.

Lanttu säilytetään kylmässä, +2 – +5 asteen lämpötilassa. Lanttua ei kannata laittaa muoviin, koska muovin sisällä se mätänee nopeasti.

  1. Kesäkurpitsa:       (Cucurbita pepo)

Kesäkurpitsa eli zuccini on kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa intiaanit viljelivät sitä jo kauan ennen eurooppalaisten saapumista. Kurkulle sukua olevan kesäkurpitsan käyttö on yleistynyt viime vuosina. Kesäkurpitsan hedelmät korjataan varhaisessa kehitysvaiheessa, jolloin ne painavat noin puoli kiloa ja niiden malto on kiinteä ja mehevä. Nuorena kesäkurpitsan kuorikin on vielä pehmeä, joten sitä ei tarvitse poistaa. Tavallisesti kesäkurpitsat muistuttavan väriltään ja ulkonäöltään kurkkua, mutta on olemassa myös keltaisia kesäkurpitsoita.

Kesäkurpitsaa käytetään monin tavoin. Sitä voi syödä sellaisenaan tai käyttää salaatteihin aivan kuten kurkkuakin. Se sopii mainiosti myös kypsennettäviin ruokiin kuten keittoihin, patoihin, paistoksiin ja leivonnaisiin. Kesäkurpitsaviipaleita voi myös grillata. Keitetty tai paistettu kesäkurpitsa sopii lihan ja kalan lisäkkeeksi. Kesäkurpitsan puolikaita voi myös täyttää esimerkiksi sieni- tai jauhelihakastikkeella ja kuorruttaa uunissa.

Kesäkurpitsa säilytetään +8 – +12 asteen lämpötilassa. Jos sopivanlämpöistä säilytyspaikkaa ei ole, tulee kesäkurpitsa säilyttää mieluummin liian lämpimässä kuin liian kylmässä lämpötilassa. Jääkaapissa se paleltuu ja vahingoittuu nopeasti. Kesäkurpitsa on herkkä etyleenille, joten sitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten vieressä. Runsaasti etyleeniä tuottavat mm. omena, avokado, banaani.

  1. Basilika:                 (Ocimum basilicum)

Basilika on yksivuotinen pensasmainen ruoho, jolla on pienet valkoiset tai punertavat kukat haarojen latvakiehkuroissa. Basilikan kotiseutu on Intiassa, missä sitä pidetään kasveista pyhimpänä. Hindujen pyhä basilika on laji Ocimum sanctum; intialaiselta nimeltään Tulsi tai Tulasi.

Basilikan suvun nimi tulee kreikankielisestä sanasta ”basileus”, kuningas. Sitä onkin sanottu kuninkaiden yrtiksi.

Muista itämaisista yrteistä poiketen basilika menestyy lähes kaikkialla Euroopassa, vaikka onkin erittäin hallanarka ja kärsii kylmyydestä jo +5C :ssa.

Kotipuutarhassa basilikaa voi käyttää karkotekasvina torjumaan tuholaisia. Parvekkeella ja ovenpielissä basilika estää kärpäsien tuloa sisälle.

Basilikan maku on pehmeä ja muille mausteille tilaa antava. Se on hyvä mauste korvaamaan suolaa ja pippureita. Vaikka basilikaa pidetään ennen kaikkea tomaattiruokien mausteena ja valkosipulin seuralaisena, se sopii lähes kaikkeen maustamiseen. Sitä voi käyttää salaatteihin, papu-, herne-, peruna-, sieni-, kala- ja liharuokiin sekä myös leivonnassa. Basilikan oksat sopivat hyvin lisättäväksi viinietikka- tai ruokaöljypulloon makua antamaan.

Basilikan maku johtuu sen sisältämistä eteerisistä öljyista, jotka haihtuvat helposti ruuanlaitossa. Siksi se kannattaa lisätä ruokaan vasta ruuanvalmistuksen loppuvaiheessa.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Ruokapiirit – vaihtoehdosta valtavirtaan?

Ruokapiirit edustavat vaihtoehtokulttuuria. Ruokakulttuurimme menossa oleva muutos ja internet kuitenkin mahdollistavat ruokapiirien nopean laajentumisen. Kasvava tarve saada laadukasta ruokaa ja tietää ruuan alkuperästä motivoivat yhä useampia kaupunkilaisia perustamaan uusia ruokapiirejä. Näin ollen myös elintarviketeollisuuden ja virkamiesten kiinnostus ruokapiiritoimintaa kohtaan on herännyt. Ruokapiireillä on monia hyödyllisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia, joiden takia toimintaa kannattaa tukea. Parhaimmillaan ruokapiirit voisivat muodostaa uuden tukijalan urbaanille ruokahuollolle.

Suomessa toimii arviolta 60-100 ruokapiiriä. Tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä virallista yhtenäistä rekisteriä piireistä ei ole. Pienimmät ruokapiireistä ovat vajaan kymmenen ruokakunnan piirejä ja suurimmissa piireissä jäseninä on satoja kotitalouksia. Ruokapiireissä ruoat tilataan etukäteen ja noudetaan sovittuna aikana jakelupisteestä läheltä kotia. Ruokapiirit sopivat toimituksista tuottajien kanssa ja järjestävät itse ruuan jakelun ja siihen tarvittavan infrastruktuurin. Piirien toimintatavoissa on eroja, mutta yhteistä niille on talkootyö. Tuotteet otetaan piireissä vastaan ja lajitellaan tilaajille talkoovoimin. Talkootyötä arvostetaan; ilman sitä piirit eivät pyörisi. Talkootyöllä on myös suuri merkitys osallisuuden ja yhteisöllisyyden tuomisessa arjen ruokahuoltoon. Helsingissä suurimmilla piireillä Herttoniemessä ja Laajasalossa jakelupisteenä toimii oma kauppapuoti, joka  myy ruokaa muillekin kuin ruokapiirien jäsenille.

Ruokapiirien jäsenillä on moninaisia motiiveja osallistua toimintaan. Tämä heijastuu ruokapiirien erilaisissa toimintatavoissa. Jokainen piiri voi työstää itselleen sopivan valikoiman ja tehdä yhteistyötä haluamiensa lähituottajien tai tukkureiden kanssa. Useat piirit hankkivat ensisijaisesti lähellä tuotettua luomuruokaa: ruokapiiriläiset haluavat sekä syödä lähiruokaa että tukea sen tuotantoa. Lisäksi on olemassa myös luomuruokapiirejä. Ruokapiirien tuotevalikoima voi käsittää kymmeniä, ellei satoja artikkeleja, joten parhaimmillaan niiden kautta voi saada suurimman osan kotona kulutettavasta ruoasta. Joidenkin ruokapiirien ottamat pienet katteet käytetään toimintamenoihin, satunnaisiin tarvikehankintoihin ja verkkojärjestelmien ylläpitoon.

Ruokapiiri on kansalaisten omaehtoinen ruohonjuuritason lähipalveluinnovaatio. Ruokapiirit edustavat arjen aktivismia, jossa kansalaiset voimaantuvat ja pääsevät itse vaikuttamaan ruokahuoltoonsa. Pientuottajille ruokapiirit edustavat järjestäytyneitä asiakkaita ja parhaimmillaan myös kumppaneita, joiden kanssa voi käydä kauppaa keskusliikkeitä pienemmillä tuote-erillä ja vähäisemmällä hintakilpailulla sekä yhdessä neuvotella kaupankäynnin ehdoista. Ruokapiirivaihdanta koetaan reiluksi, koska monille piiriläisille on tärkeää tietää kenelle ruuasta maksettu hinta menee, ja että tuottaja saa työstään asianmukaisen korvauksen.

Lähiruoalla on monia myönteisiä ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia, mikä on noteerattu myös valtioneuvoston vuonna 2013 hyväksymässä lähiruokaohjelmassa. Ruokapiirit edistävät monia lähiruokaohjelman tavoitteita. Ruokapiirit luovat tarvetta lisätä lähiruoan tuotantoa ja ruokapiirien välinen yhteistyö ja kumppanuuteen perustuvat toimintatavat edistävät myös pientuottajien yhteistyötä. Ruokapiirit tuovat niin ikään vaihtoehdon keskittyneen kaupan rinnalle sekä edistävät osallisuutta ja yhteisöllisyyttä erityisesti kaupunkien asuinalueilla. Täydentävänä ruoan jakelumuotona ruokapiirit parantavat kaupunkien resilienssiä eli kykyä sopeutua äkillisiin muutoksiin. Ruokapiirit ovat myös yksi verkkokaupan muoto. Tässä piilee kenties merkittävin tekijä, jonka ansiosta ruokapiiritoiminnalla on mahdollisuus siirtyä vaihtoehdosta valtavirtaan. Ruokapiirit edustavat jo toimivaksi todettua verkossa tehtävää kauppaa samaan aikaan, kun kaupan kenttä vasta etsii verkkotoiminnan muotoja.

Ruokapiiritoiminta tarvitsee nyt tukea, kehittyäkseen kestäväksi ja pysyväksi toiminnan muodoksi, joka edistää ihmisten hyvinvointia sekä kaupunkien ’aineenvaihduntaa ja ekotehokkuutta’. Toiminnan tukemiseksi on perusteilla Pro Ruokapiirit –yhteisö, joka tuo yhteen ruokapiiriläiset ja tuottajat sekä muut toimintaan osallistujat. Pro Ruokapiirin tavoitteena on kehittää ruokapiiritoimintaa vahvistamalla tuottajien ja ruokapiiriläisten välistä yhteistyötä, tarjoamalla neuvontaa ja tukea ruokapiiritoiminnan käynnistämiseen sekä luomalla internetissä toimivan tilausjärjestelmän, joka on kaikille Suomen ruokapiireille avoin. Tilausjärjestelmä muodostaa virtuaalisen markkinapaikan, jossa ruokapiireiksi järjestäytyneet asukkaat ja ruoan tuottajat ja valmistajat voivat kohdata toisensa. Markkinapaikka voi tulevaisuudessa korvata piirien nykyiset, vaihtelevat tilaus- ja maksukäytännöt mahdollisimman helppokäyttöisellä tietojärjestelmällä. Virtuaalinen markkinapaikka voi parhaimmillaan myös järjestää lähiruoan kysyntää ja tarjontaa niin, että ne kohtaavat paremmin: markkinapaikka mahdollistaa reaaliaikaisen satotilanteen seuraamisen, myös esimerkiksi kotipihojen ylimääräiset omenat löytävät helposti syöjänsä. Markkinapaikan toivotaan myös edesauttavan tuottajapuolen järjestymistä ja parantavan pienruokatuottajien ja -jalostajien toimintaa ekologisemmaksi ja taloudellisemmaksi. Yhteinen markkinapaikka mahdollistaa ruokapiiritoiminnan valtavirtaistumisen ja vakiintumisen kaupunkien ruokahuollon muodoksi sekä takaa saavutettavat, kestävät ja kasvavat markkinat lähiruoan tuottajille ja jalostajille.

Ruoka on aina koonnut ihmisiä yhteen. Ruokapiiritoiminnalla on mahdollisuus edistää kestävää ruokakulttuuria ja tulla yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäväksi instituutioksi, joka täydentää ja uudistaa etenkin kaupunkien arjen ruokahuoltoa.

Galina Kallio
Väitöskirjatutkija
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Pasi Mäenpää
yliopistotutkija
Helsingin yliopisto

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Heinäkuun lämpö

Lämpö on palannut. Kesäkurpitsat ovat muuttaneet väriään takaisin vihreämmäksi ja muutkin kasvit näyttävän nauttivan. Samoin myös kansainväliset työleiriläisemme. Leirin ensimmäinen viikko oli kylmä ja sateinen, millaisena nyt alkukesän muistaa, mutta toista leirin viikkoa on aurinko hellinyt ihan helteellä.

Kvt aloittamassa punajuuren kitkentää

Kvt aloittamassa punajuuren kitkentää

Leiriläiset ovat kitkeneet tällä viikolla palsternakkaa, punajuurta ja perunariveistä suurimmat kestorikkakasvit eli peltovalvattia, ohdaketta ja juolavehnää. Itse olen harannut lähes kaikkien kasvien rivivälit hanhenjalkaharoilla. Tänään haraustyö loppui, kun ampiaspesä löytyi hararungosta juuri ennen maissin vuoroa. Ampiaisetkin ovat jälleen liikkeellä lämmön palattua eli ekosysteemipalvelu pölytys toimii. Myös käsiharat on kaivettu esiin ja pellon harjoittelijat Eveliina, Timo ja Kaisa ovat haranneet myös purjot jälleen näkyviin ja sellerit ottamaan aurinkoa rikkojen keskeltä. Myös peltokompostimme alkaa jälleen näyttämään isolta aumalta. Sitä on nyt joka aamu aina päivän kitkentäkasan päälle kuivitettu järviruoko-oljella niin eiköhän terve lahoamisprosessi ala.

Purjon käsiharausta ala Timo & Kaisa

Purjon käsiharausta ala Timo & Kaisa

Tällä viikolla osuuskuntalaiset ovat järjestäneet leiriläisille myös ohjelmaa mm. uintiretken Nuuksioon Jannen biokaasubussilla, Claire oli veneretkellä Suomenlinnassa leirin kanssa ja leiri oli myös Rauhan asemalla viettämässä iltaa, missä Galina esitteli osuuskunnan toimintaa. Harjoittelijamme Kaisa Vehmasheinä piti hortoiluretken oman peltokierrokseni jälkeen leiriläisille Mustosen puutarhan takana olevalla luonnonsuojelualueella torstai-iltana. Huomenna on sitten tarkoitus syödä leirillä retken antimia. Luonnonkasvien keräilystä ja hyödyntämisestä voi tulla oppimaan myös ensi viikon keskiviikkona, kun Kaisa pitää retken osuuskuntalaisille.

Kvt-vetäjä Anna kitkee punajuurta, tunnistatko syötävän rikkakasvin etualalla? Leiriläiset tunnistavat jo savikan ja tostain retken jälkeen paljon muitakin luonnonkasveja.

Kvt-vetäjä Anna kitkee punajuurta, tunnistatko syötävän rikkakasvin etualalla? Leiriläiset tunnistavat jo jauhosavikan ja torstain retken jälkeen paljon muitakin luonnonkasveja.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kvt: kasvua & kitkentää

Heinäkuu on Herttoniemen ruokaosuuskunnalla pellon hoitokuukausi. Heinäkuussa pitää olla aikaa pysähtyä istutettujen ja kylvettyjen taimien äärelle, niitä hoitamaan. Muuten satomme ei kehity laadukkaaksi ja isoksi. Jos kasvusto jää liikaa ukontatarten röyhyjen alle, valvatin lehtien varjoon ja hatikan ympäröimäksi, sato jää pieneksi ja lisäksi tautien vaara on suurempi, kun valoa ei tule tarpeeksi. Eli tässäkin asiassa niinkuin monessa muussakin luonnonhoitoon liittyvässä täytyy valoa, lämpöä, vettä, ilmaa ja maata olla oikeassa suhteessa muuten tasapaino järkkyy.

Kansainvälinen työleiri kitkemässä porkkanaa alkuviikon sateessa

Kansainvälinen työleiri kitkemässä porkkanaa alkuviikon sateessa

Monipuolisen luomutilan tulee suunnitella kitkentäkaudeksi työvoimaa, koska ainakin osa meidän vuokraamista biodynaamisista pelloista oli kauniina luonnonniittyinä ennen viljelyämme ja se tarkoittaa positiivisen biodiversiteetin lisäksi valtavaa siemenrikkapankkia. Omalla pellolla on ratkaistu työvoiman tarve heinäkuussa kansainvälisellä työleirillä, koska heinäkuussa myös moni osuuskuntalainen lomailee ja on poissa pääkaupunkiseudulta. Kansainvälinen työleiri majoittuu pellon viereisellä steiner-koululla ja työskentelee n. 6 h päivässä pellolla. He ovat töissä heinäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa. Tänä vuonna leirillä on yksi ohjaaja ja 7 leiriläistä. Leiriläisiä on tullut Singaporesta, Japanista, Taiwanista, Syyriasta, Hollannista, Serbiasta ja Italiasta. Ensimmäisellä viikolla on kitketty porkkanaa, osa palsternakoista ja Mustosen yrttiympyrä.

Palsternakan kitkentää torstaina

Palsternakan kitkentää torstaina

”Personal farmerilla” on välillä vaikeaa pysähtyä ja keskittyä kitkemään juuri sitä kohtaa missä on, koska tässä suurimman kasvun aikaan näkee myös kaiken työn ja joutuu priorisoimaan paljon. Täytyy miettiä, mikä kasvi vielä jaksaa kilpailla rikkojen kanssa ja mikä tarvitsee kehittyäkseen valoa ja tilaa nyt. Toisaalta kitkentä on hyvin meditatiivista ja rentouttavaa puuhaa, jossa ei tarvitse paljon miettiä, jos vain saa vaihteen päälle. Viime vuoden leiriläisemmekin kuvasivat kitkentää noin leirin jälkeen.

Kaalimaan kasvua

Kaalimaan kasvua

Lämpö tulee toivottavasti myös nyt takaisin. Heinäkuun lämpöä todella kaipaisivat maissimme, jotka ovat oman optimilämpöalueensa ulkopuolella ja tämän takia eivät ole istutuksen jälkeen kasvaneet. Myös avomaankurkkumme taitavat olla menetettyjä muutaman lähes hallayön jälkeen. Papumme riviväliharattiin tänään ja sekin näyttää kärsineen kylmästä. Kitkennän lisäksi olemme viimepäivinä myös liekittäneet kaalien välit, riviväliharanneet pavut, palsternakat ja perunat. Vielä punajuuri, lantut, kyssäkaalit, purjot, osa palsternakasta, sellerit, tillit ja mustajuuret odottavat vuoroaan niin kitkennän kuin harauksenkin suhteen. Eli myös osuuskuntalaiset ovat enemmän kuin tervetulleita omalle pellolle kitkentä apuun, jos vain viettää kesää kaupungissa.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Viikko 27

salaatinkerä 255 g, retiisinippu 188 g, sipulinippu 330 g, raparperiaa 248 g, maa-artisokkia 364 g ja perunoita 996 g

salaattia 255 g, retiisinippu 188 g, sipulinippu 330 g, raparperia 248 g, maa-artisokkia 364 g ja perunoita 996 g

 

PEHMEÄLEHTINEN KERÄSALAATTI (Lactuca sativa)

Keräsalaatti polveutuu villisalaatista, jota kasvaa Etelä-Euroopassa, Vähässä Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. 1400-luvulla salaatti tuotiin Englantiin, mistä se on levinnyt Pohjoismaihin.

Keräsalaatti on yksi suosituimpia salaattejamme. Se kuuluu mietoihin salaatteihin ja muodostaa pyöreän, pehmeälehtisen kerän. Keräsalaatin lehdet ovat ohuet ja maukkaat. Keräsalaattia käytetään pääasiassa tuoresalaateissa, voileipien päällä ja ruokien koristelussa.

Keräsalaatti säilytetään kylmässä +2 – +5 asteessa, mielellään muovipussissa jonne on laitettu muutama vesitippa kuivumista ehkäisemään.

 

LOLLO ROSSO -salaatti (Lactuca sativa var. crispa)

Lollo rosso -salaatin poimuiset ja rapeahkot lehdet ovat uloimmilta osiltaan punertavat. Löyhärakenteisen kerän sisältä lehdet ovat vaalean vihreät. Salaatin lehdet ovat poimuiset, reunat kiharaisen ripsureunaiset. Maku on mieto. Värikkyytensä ja kauniin ulkonäkönsä takia Lollo rossoa käytetään paljon koristelussa ja salaattisekoituksissa.

Vihreää samannäköistä salaattia kutsutaan Lollo biondaksi.

Säilytetään kylmässä +2 – +5 asteen lämpötilassa, kosteassa ja haihtumiselta suojattuna.

 

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Avainsanoina | Jätä kommentti

Satoa & viimeisiä kesäkuun istutuksia

Sadonjakoja on nyt takana 2 viikkoa ja vielä yksi tulossa ennen heinäkuun 3 viikon taukoa, jonka aikana pellolla kitketään ja hoidetaan kasveja. Tänään pellolla nostetaan ensi kerran tänä vuonna uutta perunaa, timoa. Se ei aikaisemmasta istutuksesta huolimatta tuottanut satoa yhtään aikaisemmin. Syy taitaa löytyä viime viikkojen viileissä ilmoissa. Salaatit ja retiisit on pystytty sadonkorjuupäivinä pesemään nyt omalla pellolla eli putkimies & osuuskuntamme jäsen Karlsson ovat käyneet laittamassa liittimet ja vesipumpun kuntoon niin, että omalle pellolle tulee vesi. Se helpottaa monia pellon töitä mm. pesemisiä.

Retiisin pesua

Retiisin pesua

pinaatin keruuta

Pinaatin sadonkorjuuta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä jakoviikkona jaettiin rukolaa ja pinaattia. Niiden kasvustot poistettiin kasvihuoneesta tällä viikolla ja tilalle istutettiin kasvihuonekurkut ja basilikat. Penkit lannoitettiin kanankakalla & merilevällä ennen istutusta ja lisättiin kasvihuoneemme maapohjaan Novarbon luomuhyväksyttyä turvemultaa raskasta savimaata kuohkeuttamaan. Kurkut kasvavat nyt paririveissä ja basilikat niiden reunoilla. Kurkkuja istutettiin 200 kpl ja basilikoita 400 kpl, jokaiselle osuuskuntalaiselle oma kurkku ja 2 basilikan tainta.

Heidi kastelee juuri istutettuja kurkkuja

Heidi kastelee juuri istutettuja kurkkuja

Anniina & Eveliina laittavat kurkkujen tuentanaruja

Anniina & Eveliina laittavat kurkkujen tuentanaruja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pellolle istutetaan tänään vielä kurpitsat & elokuun jaon salaatteja. Sitten alkaa luominen, kylväminen & istuttaminen vaihtua hoitotöihin. Sanotaan kesäkuulle näkemiin ja otetaan heinäkuu vastaan. Pellolla se tosiaan tarkoittaa istuttamisen ja uuden kasvun kylvämisen töiden vaihtumista hoitotöihin. Nuorella luomuvihannesmaalla ei rikkakasvien kasvusta ole puutetta. Onneksi ruokaosuuskunnan pelloille saapuu kansainvälinen työleiri kitkentä apuun sunnuntaina. Sitten pitäisi taas oppia keskittymään hetkeen, ei katsoa riviä eteenpäin, pellosta puhumattakaan, keskittyä vain kitkemään siinä missä on ja kasvaa.

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti