Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin kokeilu Suomessa. Emme kuitenkaan ole tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokanneet siitä omanlaisemme.

Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Niinpä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Peltomme sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

 

Tallennettu kategorioihin Ruokaosuuskunta | Avainsanoina , , , , , , | 6 kommenttia

Palkkaamme viljelijän satokaudelle 2017.

Kiitos hakemuksista.

Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Kaupunkilaisten oma pelto etsii lisää työvoimaa Vantaan Korson pellolle.

Odotamme
Etsimme työtä pelkäämätöntä viljelijää pellolle. Olet ammattilainen, jolla on jo työkokemusta maanviljelystä. Sinulla on alan koulutus tai pitkä työkokemus. Koneiden käyttö on sinulle tuttua. Odotamme sinulta luomu- tai biodynaamista viljelyosaamista ja sen arvostamista. Olet aktiivinen ja sosiaalinen.

Tarjoamme
Mielenkiintoisen työpaikan uudenlaisessa ruokaosuuskunnassa, jonka omistaa yli 200 kotitaloutta. Viljeltävä peltoala on noin 3,5 hehtaaria ja 0,3 hehtaarin hyötypuutarha Korsossa Vantaalla. Viljelemme monipuolisesti ja biodynaamisesti. Työskentelet yhdessä 2 muun viljelijän kanssa.

Työ alkaa huhtikuussa 2017 ja päättyy marraskuussa 2017. Työ on määräaikainen.

Palkkaus: palkkatoive työhakemuksen yhteydessä.
Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Vapaamuotoiset työhakemukset palkkatoiveineen viimeistään 31.1.2017 osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti REKRY-sanalla)

Ps. Etsimme myös työharjoittelijoita pellolle. Lisää tästä.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle

Suositut työharjoittelupaikat ovat nyt auki satokaudelle 2017.

Viljelemme biodynaamisesti noin 3,5 hehtaarin peltoa ja pientä hyötypuutarhaa. Viljelyssä on yli 30 erilaista lajia. Ruokaosuuskunta on palkannut 3 viljelijää hoitamaan peltoa. Työharjoittelijat oppivat heiltä monipuolisesta viljelystä. Ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto on noin 200 kotitalouden 100% omistama. Teemme paljon yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa. Pellolla vierailee mm. paljon erilaisia ryhmiä, eri-ikäisiä jäseniä, ravintoloita, oppilasryhmiä, kvt-leiri. Pelto toimii myös GreenGare paikkana. Tänä vuonna voimme myös tarjota konepuolen opetusta työharjoittelijoille.

Työharjoittelijalta odotamme hyvää ja reipasta asennetta. Työharjoittelu on fyysisesti vaativaa, mutta pyrimme etsimään kaikille harjoittelijoille vaihtelevaa ja mielekästä työtä. Työharjoittelijan lähtötason mukaan pystymme tarjoamaan sinulle juuri sopivia töitä pellolta. Työharjoittelun minimi kesto on 1 kuukausi. Työharjoittelu kausi alkaa huhti/toukokuussa ja loppuu marraskuussa. Voit sopia itsellesi sopivamman jakson tai koko viljelykauden. Työharjoitteluun/työssäoppimiseen voi tulla myös te-toimiston kautta. Harjoittelupaikka sijaitsee Vantaan Korsossa.

Pystymme tarjoamaan työharjoittelijoille opetusta, tutustumista uudenlaiseen maatalousmalliin, lounaan ja konepuolen opastusta. Ikävä kyllä emme pysty maksamaan työharjoittelusta palkkaa.

Laita viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi sähköpostiviesti työharjoittelu –sanalla), jos olet kiinnostunut tulemaan työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle. Paikat ovat jaossa nyt. Maaliskuussa on työntekijöiden ja työharjoittelijoiden tutustumis/infoilta.

Lisätietoja
ruokaosuuskunta@gmail.com
tai Olli (050-5715032)

ps. Etsimme myös viljelijää. Tsekkaa työpaikka tästä.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Pellon marrasoloa & talvieloa

Luminen kynnetty oma maa

Luminen kynnetty oma maa

Talvi tuli, talvi meni, talvi tulee & talvi menee. Hyvä, että syksy tuli hetkeksi takaisin niin saatiin vielä pellolta siivottua satotähteet, harsoja pois lumen alta sekä kompostit peitettyä talveksi ja kynnettyä. Sunnuntaina 20.11. oli viimeiset tämän kauden talkoot. Kaalimaa tyhjeni satotähteistä nopeasti, harsosäkit pääsivät kasaan ja vesiletkut pääsivät talveksi pinoon satokatokseen. Lopuksi vielä ajettiin Pentin kanssa kaikki koneet satokatokseen suojaan. Savimaan sekä marraskuun harmaus täytti maan ja pelto hiljeni.

Pellon siivoustalkoot 20.11.

Pellon siivoustalkoot 20.11. ja kaalimaan tyhjennys

Jälleen on aika sulkea pelto talveksi. Valtava kasvukauden työ ja pohjolan aurinko  on enää osuuskuntalaisten energiana vaikuttamassa maailmalla. Kaikki, mitä ollaan istutettu ja hoidettu, on nostettu satona tai kompostoitu takaisin maata parantavaksi humukseksi. Peltovuoden eli kasvukauden kierto sulkeutuu. Nyt voimme jälleen päättää, mitä kulutamme ja miten käytämme energiamme. Lainaammeko energiaa ja aurinkoa pallon toiselta puoliskolta, ostammeko ulkomaista ruokaa vai ostammeko kotimaisia varastoituja luomutuotteita vai syömmekö omaa talven varalle säilöttyä ruokaa. Lisäksi voimme tietysti päättää millaisiin tekoihin auringosta lainaamamme ja vihanneksina syömämme energian käytämme, kuinka palautamme sen takaisin maailmaan. Tiistaina 29.11. suunnittelemme jo osuuskunnan kokouksessa ensi kasvukautta.

Heidi & Pentti & talveksi peitetty komposti

Heidi, Pentti & talveksi peitetty komposti kiittävät

Kasvukauden viljelijät kiittävät omaa maata, omaa peltoa kaikesta sadosta, mitä se on kantanut. Kiitämme harjoittelijoita, ilman heitä kasvukauden työtä ei olisi ollut mahdollista tehdä. Iso kiitos hallitukselle, joka tekee ison työn. Jokainen osuuskuntalainen on tärkeä ja ilman osuuskuntalaisia kasvukausi ei olisi ollut mahdollinen. Kiitos kaikille osuuskuntalaisille, että olette tekemässä uudenlaista ruokajärjestelmää, jossa eri-ikäiset ja kuntoiset ihmiset kohtaavat. Osuuskuntamme pyrkii puhtaaseen ympäristöön ja nojaa ekosysteemipalveluihin sekä haluaa pitää ruokaketjun läpinäkyvänä niin, että viljelijät ja osuuskuntalaiset kohtaavat ja tietävät, mistä ruoka tulee, kuka sen kasvattaa, miten se kasvatetaan. Pellolla pyritään mahdollisimman suljettuun aineiden ja ravinteiden kiertoon sekä maan hoitoon ja puhtaaseen, monimuotoiseen, virkistävään ympäristöön. Kiitos myös meidän pellon linnuille, hyönteisille ja maan miljoonille pienelijöille.

Tätä kautta kuvaa alkukauden vesisade, joka kypsytti palsternakat, punajuuret, perunat ja sipulikasvit suuriksi. Tämän kauden muistaa hyvästä tunnelmasta pellolla ja ryhmistä mm. green care toiminta lisääntyi: Lilinkodin eli mielenterveyskuntoutujien lisäksi pellolla on käynyt Luovin erityisnuoret ja Lyhdyn kehitysvammaiset. Myös koululaisryhmien vierailut lisääntyivät. Oma ruoan tuotanto ja sen virkistävä voima kiinnostavat. Loppusyksi oli valoisa ja kuiva mikä helpotti sadonkorjuuta. Marraskuussa tuli lumipeite ennen talvea. Sitten syksy tuli vielä muutamaksi viikoksi syystöineen takaisin ennen joulumarraskuun vaihdetta.

Hyvää talvea ruokaosuuskunta & Oma pelto!

Harjoittelijamme Annika Toivasen runo:

Lehti leijaili puusta, Syksy tipahti syliini,                                                                                    Suru siirretään kompostiin, Voimavaraksi keväälle, Uudelle elämälle

Komposti & Omapelto

Komposti & Omapelto

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Savi & lumi

Oma maa, syksyn lehti & talikko

Oma maa, syksyn lehti & talikko

Ensi lumi satoi pellolle marraskuun ensimmäisinä päivinä. Nyt hento lumipeite suojaa talvehtivia maa-artisokkia ja palsternakkoja sekä savimaatamme. Kasvukausi loppui lokakuun loppuun ja talvi alkoi. Kuitenkin töitä pellon kanssa on vielä marraskuun loppuun saakka. Pellolta pitää vielä siivota kasvustoa kompostiin ja osa maasta on kyntämättä. Koneet pitää viedä suojaan ja kastelujärjestelmä kasata. Tietysti luonnonmukainen tarkkailumme vaatii vielä omat paperityönsäkin.

Vielä muutamia purjojakin jäi maahan viime viikonlopun talkoista. Lauantain talkoissa oli muutama sisukas henki nostamassa viileässä lokakuun lopun harmaudessa omia purjoja maasta. Nyt lokakuun lopun tilalle astui valkoinen lumipeite ja eilen nostin vielä lumen alta maa-artisokkaa. Kuivahko maa oli pehmeää ja muhevaa lumen alla.

Purjo-talkoissa

Purjo-talkoissa

Viimeiset omat perunat jaettiin tällä viikolla. Viime viikkoina niiden lajitteluun on mennyt aikaa, kun ennen sadon jakoa perunasäkit on täytynyt käydä läpi ja huonot perunat poistaa. Kaikki varastossa olleet vihannekset kaipaavat lajittelua säilytyksen jälkeen, ovathan ne elävää tuotetta. Ensi viikolla on tämän kauden viimeiset sadon jaot eli satoa aloitettiin jakamaan tänä vuonna 14.6. ja lopetetaan 9.11. Viimeiseen sadonjakoon jäi purjoja, palsternakkoja, punajuuria, juurisellereitä, maa-artisokkaa ja lehtikaalta. Tällä kaudella perunat, palsternakat ja sipulikasvit: purjot sekä sipulit onnistuivat. Punajuuretkin kasvoivat hyvin. Ne taisivat hyötyä jatkuvasta kosteudesta, ainakin sipulikasvien pintajuuret ja palsternakan kehitys vaativat tasaista kosteutta. Loppusyksy oli onneksi kuiva ja helpotti sadon nostoa savesta.

Pentti lajittelee perunaa

Pentti lajittelee perunaa

Lauantaina juhlitaan Oman pellon sadonkorjuujuhlaa eli kekriä Lapinlahden vanhan sairaala-alueen hävikkiruokaravintola Loopissa. Kekri on vanha sadonkorjuu-juhla, jossa korostuu yhteisöllisyys sekä sukupolvien välinen kohtaaminen ja yhdessä syöminen. Meidän Kekrissä ruokaa on valmistettu Oman pellon pienistä hävikkivihanneksista ja yhdessä herkutellaan Oman pellon antimilla ja kasvukauden muistoilla pimenevässä marraskuun lauantai-illassa.

Luminen pelto & pelättimet

Luminen pelto & pelättimet

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kauraleipä

Alkuperäinen resepti ’Havrebröd’ lehdessä Vego NR 5/2016

Tässä mukaeltu toteutus talkoisiin 29.10.2016

1,5 dl kaurahiutaleita, 1 dl kauraleseitä
2,5 dl 2,5 dl täysjyväspelttijauhoja
2,5 dl vehnäjauhoja
2,5 dl kauramaitoa
2,5 dl löysää kurpitsasosetta = uunissa paahdettua kurpitsaa + vettä (alkuperäisessä ohjeessa tummaa olutta)
0,5 dl tummaa siirappia
1 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl  soodaa
n. 2 tl fenkolinsiemeniä
n. 0,75 dl kurpitsansiemeniä (+ hiukan vuoan pohjalle)
Öljyä ja jauhoja vuoan jauhottamiseen

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Öljyä ja jauhota n. 1,5 litran leipävuoka. Ripottele vuoan pohjalle kurpitsansiemeniä. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään, lisää nesteet ja sekoita. Älä vaivaa taikinaa. Kaada taikina vuokaan ja ripottele päälle vähän kaurahiutaleita. Paista leipää 45-60 min. Anna jäähtyä, ennen kuin leikkaat viipaleiksi.

Kiitos ohjeesta Riitta!

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Lokakuun lopulla

Oman punakaalin lehtiä

Oman punakaalin lehtiä

Lokakuu on ollut hyvin vähä lokainen tänä vuonna ja nyt sen lopulla vasta savimaa hieman kastuu. Pellolla puun rungot alkavat olla paljaita elävistä värikkäistä lehdistä ja ainoat lämpimät värit ovat sadossa. Kynnetty maa hohtaa lokakuun lopun syvää harmaata. Näkyvä elämä on maan tai kyntövaon alla. Siellä jatkuu hajottajien tärkeä hajotustyö ja samalla uuden ihmeellisen humusaineen rakennustyö. Vielä on muutamia paikkoja pellolla siivottavana kynnön tieltä. Tällä viikolla nostettiin viimeiset kaalit pellosta. Palsternakkoja ja purjoja on vielä vähän pellossa jäljellä. Ensi lauantain 29.10. talkoissa on tarkoitus nostaa omat purjot maasta.

Sunnuntain talkoissa palsternakan lajittelua

Sunnuntain 23.10. talkoissa palsternakan lajittelua

Viime sunnuntain talkoot olivat menestys. Palsternakkaa nostettiin ja lajiteltiin viimeisiin sadonjakoihin. Harsoja kerättiin kynnön tieltä pois. Pentti kynti maata ja vuoden 2016 ylimääräiset, haisevat, orgaaniset lannoitteet saatiin laskettua kompostin uumeniin. Purjoja kerättiin tämän viikon jakoihin ja valkosipuleita istutettiin. Ihanaa lasagnea ja jälkiruokaa saivat noin 35 talkoolaista. Joka puolella 3 hehtaarin vihannesmaallamme suhisi ja paljon saatiin yhteisvoimin aikaiseksi. Lokakuun lopun kuivassa säässä oli mukava työskennellä ja sateet alkoivat onneksi vasta myöhemmin tällä viikolla. Yhteisöviljelijän silmin ruokaosuuskunta näytti taas kerran voimansa ja talkoohenkeä oli ilo seurata.

Heidi irrottaa valkosipulin kynsiä istutusta varten

Heidi irrottaa valkosipulin kynsiä istutusta varten

Valkosipulit on nyt istutettu. Tänä syksynä istutettiin sekä omaa talvivalkosipuli-istukasta että ostettuja valkosipuleita. Ensin kynnet irrotettiin sipulista ja sahralla ajettiin vako valmiiksi. Sen jälkeen kynnet istutettiin 10 – 15 senttimetrin välein vakoihin 10 senttimetrin syvyyteen. Tämän jälkeen kynsien päälle laitettiin 5 senttimetriä hevosenlantakomposti-kalkki seosta ja lopuksi vielä 5 senttimetriä maata päälle. Nyt toivotaan, että kynnet juurtuvat vielä ennen talvea, mutta versoisivat maan pinnalle vasta aikaisin keväällä.

Valkosipulin kynsiä istutusvaossa

Valkosipulin kynsiä istutusvaossa

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Purjoa & kyntöä

Maa-artisokan kukka

Maa-artisokan kukka

Lokakuun puoliväli on ylitetty ja kasvukausi alkaa olla lopuillaan. Keskilämpötila on ollut joinakin päivinä jo alle 5° C. Kasvukausi kuitenkin päättyy vuorokauden keskilämpötilan laskiessa pysyvästi alle 5 asteen. Lisäksi peräkkäiset yöpakkaset tai lumipeite voivat katkaista kasvukauden. Lokakuun aamut Omalla pellolla ovat olleet hyisen kylmiä. Toisaalta syyssateilta ollaan vältytty ja maa on ihanan pehmeää joihinkin töihin kuten palsternakan sekä maa-artisokan nostoon. Syksyiset lehdet, lämpimän värinen sato ja työkaverin hymy muistuttavat lämmöstä, joka kerätään talveksi puiden tapauksessa maahan varastoon, työkaverin tapauksessa muistoksi kesästä ja juurekset maasta varastoon.

Mari-Johanna nostaa maa-artisokkaa

Mari-Johanna nostaa maa-artisokkaa

Perunat ja punajuuret ovat nyt maasta nostettu ja odottavat suojaisessa varastossa viimeisiä sadon jakoja. Sen sijaan suurin osa palsternakoista odottaa vielä maassa korjuuta ja myös purjoja nostetaan viikoittain. Maa-artisokka taas aloitti juuri satokautensa näin loppusyksystä eli nyt on hyvä aika nostaa maa-artisokkaa, sillä se kasvaa kokoa parhaiten syksyllä. Maa-artisokka on tullut Suomeen jo ennen perunaa 1500-luvulla Pohjois-Amerikasta. Se on syksyisin myös kaunis auringonkukan sukuinen perenna eli monivuotinen kukkiva kasvi, jossa keltaiset kukat kasvavat latvassa kimppuina. Vihannestilan syysmuokkausta eli kyntöä on aloitettu. Toisilta lohkoilta pitäisi korjata vihanneksien isoimpia satotähteitä kynnön tieltä kompostiin. Vesiletkut ja pumput pitäisi korjata ennen jatkuvia pakkasöitä. Lisäksi kasvihuoneen kasvustot tulisi kerätä kompostiin. Kompostit peitetään talveksi ja kaikki mahdolliset laitteet ajataan suojaan. Lokakuu on täysi sadonkorjuukuukausi meillä, mutta samalla ajatukset ovat jo pellon sulkemisessa. Samalla vauhdilla, kun kevätpuolella tulee kaikki luoda, tulee syksyllä kaikki korjata talteen niin auringosta kuin lämmöstä muistuttavat vihannekset, mutta myös järjestelmät sekä laitteet ja vielä laittaa maa talveksi lumipeitteen alle kynnettynä lepäämään.

Osuuskuntalaisemme Marja-Liisa palsternakan nostossa

Osuuskuntalaisemme Marja-Liisa palsternakan nostossa

Ensi sunnuntaina 23.10. pellon yhteisissä talkoissa nostetaan palsternakkoja maasta, kerätään purjoja sekä siivotaan peltoja. Lisäksi istutetaan valkosipuleita Anttilan lohkolle talvehtimaan ja odottamaan uutta satokautta. Kynnet kannattaa istuttaa jo myöhään syksyllä lokakuussa. Silloin ne  saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn, juurtuvat vielä ennen talven tuloa, mutta työntävät verson vasta aikaisin keväällä maasta. Näin  ne saavat pitkän kasvukauden. Valkosipulit, palsternakat ja maa-artisokat laittavat ajatuksemme myös jo tulevaa kautta kohti. Osa maa-artisokista ja palsternakoista jätetään maahan keväistä sadonkorjuuta varten. Tervetuloa Oman pellon lokakuisiin yhteisiin talkoisiin sadonkorjaamaan mennyttä kesää ja istuttamaan ensi kesän satoa!

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Pellolta pöytään & varastoon

9.10. sunnuntaina punajuuren nostotalkoissa

9.10. sunnuntaina punajuuren nostotalkoissa

Nyt on suurin osa omista punajuurista nostettu maasta ja ne odottavat tulevia sadonjakoja varastossa. Tähän saakka syksyä sadonjakoihin menneet vihannekset on nostettu suoraan pellosta ja ne on maan raikkaina toimitettu osuuskuntalaisten sadonjakopisteisiin. Ruokaosuuskuntalaiset ovat syöneet nyt kolme kuukautta suoraan pellosta puhdasta suomalaista sesonkiluomuruokaa. Punajuuria riittää nyt noin marraskuun puoleen väliin saakka osuuskuntalaisille. Omia punajuuria on jaettu elokuusta lähtien lähes viikoittain ja tällä kaudella niitä riittää siis n. 3,5 kuukaudeksi jaettavaksi 200 taloudelle. Lokakuiset punajuurennostotalkoot menivät mukavasti. Punajuuria nousi 4700 kappaletta, porkkanoita nostettiin jonkin verran ja Pentti kynsi maata. Talkooruokaryhmä oli loihtinut oman pellon palsternakka-sipulikeittoa, kaalipiirakkaa, leipää munavoilla ja gluteiinitonta maustekakkua sekä pullia.

Sato kulkee perunakellariin naisvoimalla

Sato kulkee perunakellariin pellon naisvoimalla

Satoa kerätään edelleen pellolla päivittäin sadonjakoihin. Lehtikaalta, salaattia, muutamia kurpitsoja ja kyssäkaaleja sekä lanttuja on maassa sekä viimeiset porkkanat odottavat nostajaa. Palsternakkaa on vielä iso rivistö. Viimeinen rivi opera-perunaa nostettiin eilen. Pellolta saadaan vielä muutama viikko tuoreita suomalaisia sesonkivihanneksia. Meidän pellolla on menossa purjo, palsternakka, peruna ja punajuuri-sesonki. Nyt ne ovat parhaimmillaan vielä ennen varastointia. Pellon vihreää lehtikaalta ja salaattia saadaan vielä muutama viikko virkistämään kotitalouksia. Vielä hetki saadaan nauttia lehtikaalin suomalaisesta C-vitamiinista ja oman maan salaatin raikkaasta makeudesta.

Lehti- ja palmukaalta

Lehti- ja palmukaalta

Kyntötyö on aloitettu ja kerrankin savimaa on tarpeeksi kuivaa. Maa käännetään talveksi toisin päin. Orgaaninen aines pääsee kompostoitumaan ja routa saattaa murustaa kynnettyä maata, parantaen savimaan rakennetta. Kyntäminen puhuttaa nykyään, mikä on hyvä. Viljapeltoja jätetään kyntämättä, jotta ravinteet eivät pääse huuhtoutumaan pellosta vesistöihin. Myöskään permakulttuuripiireissä maata ei kynnetä eikä käännetä, jotta maan rakennekerroksia ei häirittäisi. Vihannesviljelyssä tarvitsemme kuohkean maan, jossa on ilmatilaa syvältä. Lisäksi rikkakasveja ja tuholaisia voidaan kynnöllä ehkäistä. Lisäksi se on juhlavaa, kun maa jää käännettynä kohti talvista tähtitaivasta odottamaan kevättä. Maan alla tapahtuu paljon, orgaaninen aines hajoaa hajottajien toimesta ja maailman tärkeintä maa-ainesta humusta syntyy. Nyt lokakuussa saa olla iloinen siitä, ettei maa tiivisty, vaan on mureaa eikä märkää.

Yksivuotisen viherlannoslohkon kyntöä

Yksivuotisen viherlannoslohkon kyntöä

 

 

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Syksyn satoa

Vuoden ajan makuja & värejä

Vuoden ajan makuja & värejä

Lokakuun ensimmäinen maanantai-aamu pellolla oli valkoinen. Aamulla hallan jälkeen on odotettava, että maa lämpenee ja kasvit sulavat ennen kuin sadonkorjuun voi aloittaa. Valoisa ja kylmä aamu kuitenkin yleensä tarkoittaa kaunista syyspäivää. Tällä hetkellä pellolla sadonkorjataan jonkin verran kylmää kestäviä kasveja kuten salaatteja, palsternakkoja, punajuuria, purjoja ja porkkanoita. Viereisellä steiner-koululla on vietetty Mikael-juhlaa eli syksyn vuodenaika juhlaa. Sadonkorjuun ajan juhla muistuttaa kesän lämmön värittämästä sadosta, mutta myös rohkeudesta mennä kohti pimeää aikaa.

Longinojalla: Juha Ojajärvi, Heidi Hovi & Jarmo Åke

Kuva: Kaisa Määttänen: Longinojalla rehtori Juha Ojajärvi, Heidi Hovi & lehtori Jarmo Åke

Herttoniemen ruokaosuuskunta on mukana suunnittelemassa Helmi Liiketalousopiston ja Ravintolakoulu Perhon kanssa uudelle Perho Liiketalousopistolle kumppanuusmaataloustilaa Longinojalle. Kumppanuusmaanviljely Malmin Longinojalla mahdollistaisi opetussuunnitelmien kestävän kehityksen linjauksen integroitumisen opetukseen käytännössä ja vahvasti. Kumppanuusmaanviljely-tilalla kokki-opiskelijat pääsisivät oppimaan ruoan raaka-aineen matkan pellolta pöytään ja liiketalouden opiskelijat voisivat päästä suunnittelemaan tilan ja osuuskuntamuotoisen yrityksen budjetin toteutumista koulutyönään. Lisäksi he pääsisivät mukaan myymään sekä markkinoimaan tuotteita ja konseptia. Kumppanuusviljelyn ja koulutoiminnan yhdistyminen mahdollistaa todellista aloja ylittävää yhteistyötä, jossa lähiruoka ja lähiympäristön hyvinvointi korostuvat. Lisäksi ekologisen lähestymistavan ja taloudellisen ajattelun yhdistyminen on ajankohtaista yhteiskunnassamme. Niiden on tehtävä tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä, koska ilman toimivia ekosysteemipalveluita ei ole kestävää kehitystä ja niiden puuttuminen voi tulla maksamaan yhteiskunnalle valtavasti. Kaiken ikäisten ja kuntoisten malmilaisten ottaminen tilan toimintaan mukaan mahdollistaa yhteisen pihapiirin ja kestävän kehityksen oppimiskeskuksen toteutumisen sosiaalisessa mielessä. Tämä ehkäisee eriarvoisuutta yhteiskunnassamme sekä nostaa opetuksen uudelle, positiivista muutosta tukevaksi edellä kävijäksi ja luo uutta osallistavaa ruokakulttuuria kaupunkiin.

Palsternakan nostoa Omalla pellolla

Palsternakan nostoa Omalla pellolla

Palsternakkaa on nostettu pellolta nyt parin viikon ajan. Ne ovat kehittyneet isoiksi ja makeiksi viidessä kuukaudessa. Tämä edelleen luonnonkasvia läheisesti muistuttava juures tarvitsee pitkän kasvuajan ja on todellinen loppusyksyn sesonkituote. Palsternakan naatteja voi hyödyntää yrttimausteena ja jopa kookoksen tapaisessa liemessä. Naattien nesteen kanssa on oltava myös varovainen, sillä ne sisältävät alkaloideja, jotka voivat aiheuttaa ihottumaa ilman käsineitä.

Tällä viikolla taas tapahtuu. Ekosäätiön luentosarjan teemana on tänä vuonna jokapäiväinen leipämme. Luennot järjestetään tiistaisin klo 18 – 19.45 Helsingin yliopiston päärakennuksessa Fabianinkadulla. Luentosarja alkaa tiistaina 4.10. kumppanuusmaatalouden esittelyllä, jossa esimerkkinä esittelemme Herttoniemen ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten Oman pellon. Punajuuren nostotalkoot pidetään tämän viikon sunnuntaina 9.10. klo 11 – 16. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan kumppanuusmaataloudesta luennolle ja tervetuloa nostamaan omat punajuuret pellosta varastoon sekä kuuntelemaan luonnon ääniä Omalle pellolle.

Punajuuren kauppakunnostusta ala Mari-Johanna & Minna

Punajuuren kauppakunnostusta ala harjoittelijamme Mari-Johanna & Minna

.

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Tuoretta kalaa Atlantista

Ennakkotilaukset ovat sulkeutuneet.

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Tuoretta kalaa Atlantista