Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen kerta, kun Community Supported Agriculture -mallia kokeillaan Suomessa. Emme kuitenkaan tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokkasimme siitä omanlaisemme. Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Siispä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Pelto sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta. Otamme uusia jäseniä ruokaosuuskuntaan vuodelle 2014:sta.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

Guerilla Garden by Ruokaosuuskunta. Teemme myös tempauksia hyvien asioiden puolesta.

Tallennettu kategorioihin Ruokaosuuskunta | Avainsanoina , , , , , , | 5 kommenttia

Juures vai siemen

Kasvukausi alkaa olla virallisesti lopuillaan. Etelä-Suomessa kasvukausi loppuu noin lokakuun loppuun. Kasvukauden ajatellaan päättyvän, kun vuorokauden keskilämpötila on alle 5 ° C noin viikon peräkkäin. Kasvukausi on eri pituinen eri puolilla Suomea ja mitä lähemmäs päiväntasaajaa mennään, sitä pitempi se on. Voi olla, että kasvit eivät enää kasva pellolla, mutta vihanneksia omalla pellolla vielä riittää. Toisaalta pelto on hyvä varasto monille 2-vuotisille juureksille, jotka ensimmäisenä vuotena kehittävät kasvulliset osat ja toisena vuotena valmistuvat kukintaan sekä siementen muodostukseen. Mm. 2-vuotisia porkkanoita ja palsternakkoja voisi jättää Omaan peltoon talveksi ja kerätä omia siemeniä sitten vuoden päästä syksyllä. Kun olemme ostaneet avopölytteisiä lajikkeita, tämä olisi mahdollista. Kukaan ei omista meidän palsternakka- ja porkkanalajikkeita. Ne ovat vapaita ja niillä olisi mahdollisuus sopeutua paikallisiin olosuhteisiin kuten eteläsuomalaiseen kasvukauteen paremmin. Paikallinen sopeutuminen on luonnonmukaisessa siemenjalostuksessa tärkeää. Kuitenkin olemme päättäneet tähän asti kerätä sadon talteen ja tukea biodynaamista siemenfirmaa Bingenheimeria joka vuosi ostamalla uudet siemenet. Lisäksi tietysti lajikejalostus on oma juttunsa ja siihen tarvitaan lisäksi aikaa, joten arvostan hyvin paljon, että joku keskittyy siihen. Toisaalta Suomessa ei ole luomu-vihanneslajikkeiden siemeniä tuottavaa  firmaa, me tilaamme suuren osan siemenistä siis Saksasta.

Oman pellon palsternakkaa matkalla Kalasatamaan

Oman pellon palsternakkaa matkalla Kalasatamaan

Kasvukauden lopulla alkaa taas miettiä siemeniä. Kaikki hedelmät ja kasvukauden kasvulliset vihreät värit alkavat poistua. Jäljelle jää musta maa, puiden rungot, siemenet ja tähtitaivas. Siemeneen jää tieto kasvusta, kasvukaudesta ja elämän jatkumisesta. Steiner kirjoitti aikanaan sielunkalenterin, mikä kuvaa ihmisen sielun suhdetta luonnonkierrossa. Hänen filosofiassaan luonto on aidon ihmistuntemuksen alkulähde. Kalenterissa on vuoden jokaiselle viikolle lyhyt lause tai runo kuvaamaan ihmisen maailmaa eri vuodenaikoina. Sielunkalenterin mukaan syksyllä on se aika vuodesta, kun voi kerätä kesän siemenen itseensä, ottaa kesän valon ja lämmön talveen omaan sisäisyyteensä. Mielestäni tätä kesän ja valon keräämistä itseensä helpottaa värikkäät ja kesän auringon valosta sokeria keränneet juurekset. Ne kasvavat kesän pellossa ja syksyllä ne ovat varastossa, jolloin saamme syödä palan kasvukautta, palan oman pellon satoa.

Talkooruokaiua Oman pellon talkoissa 26.10.14

Talkooruokailua Oman pellon talkoissa 26.10.14

Sunnuntaina on porkkanannostotalkoot Omalla pellolla osa 2. Se lämmittää, että meitä on monta ihmistä keräämässä yhteistä satoa marraskuulle. Varastoporkkanaa nostettiin myös viime sunnuntaina 26.10. ja ensi viikon lauantaina 8.11. nostetaan viimeiset palsternakat maasta varastoon. Tervetuloa Oman pellon talkoisiin sunnuntaina 2.11. klo 11-17. Talkoista saa myös aina viedä kotiin 3. luokkaa!

Porkkanoiden nostoa 26.10.14

Porkkanoiden nostoa ala osuuskuntalaiset 26.10.14

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Suojattu: Viinitilauslinkki

Tämä sisältö on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi näyttääksesi sisällön:

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Kommentit poissa käytöstä

Viikko 44

Lehtikaalia 130 g, purjo 63 g, mustajuuri 102 g, palsternakat 215 g, perunat 962 g, punajuuret 567 g ja porkkanat 1730 g.

Lehtikaalia 130 g, purjo 63 g, mustajuuret 102 g, palsternakat 215 g, perunat 962 g, punajuuret 567 g ja porkkanat 1730 g.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Jätä kommentti

Syksyn ja talven taisto

Jäätä Omalla pellolla

Jäätä Omalla pellolla

Helsingissä maa on tänään valkoinen. Viime yönä oli kunnolla pakkasta Etelä-Suomessakin. Vantaan ja Keravan rajalla sijaitsevalla Omalla pellolla on aina syksyllä muutama aste kylmempää kuin meren tuntumassa. Loppuviikoksi on kuitenkin luvattu taas sulaa keliä. Lokakuun lopussa syksy ja talvi kohtaavat. Maanviljelijän arjessa ilmat ovat tärkeä aihe. 10 vuorokauden sääennuste on pellon töiden ajoituksessa tärkeässä roolissa. Puutarhureille ei voi tarpeeksi painottaa säiden seuraamista priorisoimisessa ja töiden suunnittelussa. Biodynaamisessa viljelyssä puhutaan kosmisista rytmeistä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että kasvien kasvun edellytyksenä on auringon valo ja lämpösäteily. Auringon vaikutus maahan riippuu maa-planeettamme ja auringon välisestä suhteesta(tila ja aika). Maatyöt ajoittuvat täysin aurinkovuoden mukaan (varsinkin meillä, kun emme käytä lisälämmitystä tai valaistusta) ja kasvin kehitysvaihe on myös kuva vuodenajasta. Joka päivä on erilainen sää, joka päivä maan asento suhteessa aurinkoon on erilainen. Viljelijän työssä ihminen ei voi täysin suunnitella päivien kulkua, vaan viljelijän on kuljettava maan kasvurytmissä ja kosmoksen sääilmiöissä. Niihin on sopeuduttava ja työt on suunniteltava sen mukaan, siksi on välillä vaikea suunnitella talkoita monia viikkoja etukäteen, kun ei voi olla varma missä vaiheessa kasvukautta mennään. Pitää vaan nöyränä kulkea luonnon kanssa käsikädessä.

Lehtikaalimaalla lokakuun lopulla

Lehtikaalimaalla lokakuun lopulla

Tietysti myös kasvit ovat erilaisia ja suhtautuvat kylmyyteen erilailla riippuen siitä mistä ovat kotoisin, ovatko yksivuotisia vai kaksivuotisia ja jne. Lehtikaali on pellolla ainoa, mikä vielä pakkasyönkin jälkeen seisoo täysin metsänvihreänä ja ylväänä. Kukkakaalikasvusto makoilee ja viimeiset lantut palelevat. Kun lehtien vesi jäätyy alkavat ne todelle näyttää palelevilta. Valkoisesta maasta ja tummista puunrangoista riippumatta pellolla on paljon värejä, jos tarkkaan katsoo. Värit eivät ole enää niin kirkkaita, mutta pehmeitä murrettuja syksyn värejä löytyy. Talvea pellolla kestävät valkoiset mustajuuret, vaaleat maa-artisokat ja valkokeltaiset palsternakat.

Lanttu hieman kylmissään

Lanttu hieman kylmissään

Kukkakaalimaa pakkasessa

Kukkakaalimaa pakkasessa

Tänään pellolla oli ensimmäinen aito siivoussiivous päivä, koska maa on niin jäässä, ettei sieltä pääse satoa nostamaan. Kannoimme harsosäkkejä pois pellolta, näin pakkasaamussa myös keho lämpeni. Siivosimme kahden talkoilevan osuuskuntalaisen kanssa myös kasvihuoneesta kurkku- ja basilikakasvuston pois. Kasvihuoneessa oli aste plussaa eli neljä astetta ulkoilmaa lämpimämpää. Ensi sunnuntaina on vihdoin porkkanannostotalkoot, olemmehan porkkanaa tietysti joka viikkoisiin jakoihin nostaneet jo pari kuukautta. Sunnuntaiksi on luvattu + 8 Celsius-astetta eli mukavan lämmintä. Porkkanat odottavat nyt kahden harson alla nostamista. Ne onneksi kestävät jonkin verran pakkasta. Porkkanan varastokestävyys saattaa olla jopa parempi myöhäisessä nostossa, kun ne ehtivät kehittää sienitauteja ehkäiseviä kemiallisia yhdisteitä juureen.

Pellon rakastavaiset

Pellon rakastavaiset

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Viikko 43

Lehtikaali 199 g, punajuuret 417 g, maa-artisokat 405 g, perunat 1250 g, palsternakat 261 g ja porkkanat 1173 g.

Lehtikaali 199 g, punajuuret 417 g, maa-artisokat 405 g, perunat 1250 g, palsternakat 261 g, porkkanat 1173 g ja purjo 77 g.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Jätä kommentti

Harmaahetki

Päävärinä pellolla on harmaa, harmaa savi liukuu alla ja lokakuun kylmyys on saapunut omalle pellolle. Arinkoisena päivänä valo kultaa vielä lehdillä kesän valon. Tällä viikolla satoi ensi lumi. Kylläkin hennosti ja kevyesti eikä jättänyt maata valkoiseksi. Omalla pellolla ollaan valmistauduttu pakkasöihin peittämällä porkkanamaa jälleen valkoisella harsolla ja loput seitsemän perunariviä myös. Pellon kasteluvesipumppu nostettiin myös pellon pohjavesilammesta.

Lokakuinen varastoperunamaa sai harson ylleen

Lokakuinen varastoperunamaa sai harson ylleen

Paljon on kuitenkin vielä nostettavaa ja siivottavaa. Ennen kasvukauden loppua pitäisi maasta nostaa vielä hiukan perunaa, porkkanat ja palsternakat varastoon. Tämän lisäksi pellolla vielä kasvaa lehtikaalta, mustajuurta, selleriä, purjoja ja Mustosessa yrttejä & maa-artisokkaa. Näitä ei kerätä varastoon vaan viikottaisiin jakoihin marraskuun puoleen väliin saakka toivottavasti. Lisäksi pellolla makaa vielä harsoja siellä täällä, kasteluletkuja, harsosäkkejä ja kompostikin odottaa vielä syyssiirtoa. Maa-artisokkaa alettiin tällä viikolla syysnostaa ja osa jätetään maahan kevättä odottelemaan niinkuin viimekin vuonna. Ensi viikon jakoon tulee kaikille maa-artisokkaa. Tänään pelolla nostetaan palsternakkaa, koska se kestää kylmempiäkin ilmoja, eikä saa kylmävaurioita, vaikka se nostetaan kohmeasta maasta.

Heidi nostaa maa-artisokkaa Mustosessa 16.10.

Heidi nostaa maa-artisokkaa Mustosessa 16.10.

Pellolla kävi torstaina Demeter-tarkastaja eli biodynaamisen tuotemerkin tarkastaja. Luomumerkin lisäksi meillä on biodynaamisen viljelyn tuotemerkki. Biodynaaminen viljely on yksi vanhimmista luomusuuntauksista ja demetermerkin omaavalla tilalla on automaattisesti myös luomumerkki. Biodynaaminen viljely lähti liikkeelle 20-luvulla Keski-Euroopasta, kun maanviljelijät alkoivat ensi kerran olla huolissaan maanviljelyn kemiallistumisesta, teknistymisestä ja maanviljelyn sitomisesta vahvasti talouteen. He pyysivät sen ajan ajattelijalta Rudolf Steinerilta luentoa koskien luonnonmukaisempaa maataloutta. Steiner piti heille maatalouskurssin vuonna 1924 helluntaina Sleesiassa. Kurssilla pohdittiin laajalti kokonaisuutta, mihin viljely liittyy. Maatalouskurssi on jäänyt viljelijöille virikkeeksi tutkia luontosuhdetta, kompostointia, yhteisöllisyyttä ja kosmosta. Biodynaamisessa viljelyssä on tärkeää maan hedelmällisyyden lisäksi myös tuotteen sisäinen laatu, joka on biodynaamisen siemenfirman pääkiinnostus lajikejalostuksessa. Biodynaamisen viljelyn tarkastus sujui hyvässä hengessä.

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Viikko 42

Mangoldi 162 g, purjo 72 g, yrtit (persilja ja salvia) 15 g, mustajuuret 232 g, porkkanat 614 g, punajuuret 126 g, palsternakat 524 g, perunat 981 g ja valkokaali 1191 g.

Mangoldi 162 g, purjo 72 g, yrtit (persilja ja salvia) 15 g, mustajuuret 232 g, porkkanat 614 g, punajuuret 126 g, palsternakat 524 g, perunat 981 g ja valkokaali 1191 g.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Jätä kommentti

Vielä vähän punajuurta sitten mustajuurta & valkosipulia

Mutavellia, kuraa! Sitä se taas on. Lokakuu ja savimaa on märkää. Tihkuttaa ja askeleissaan saa olla tarkkana, ettei kaadu. Savi, kun on liukastakin märkänä. Savi on kuivana kovaa, kosteana muruista, märkänä muovailtavaa. Hyvin elävää ainesta! Siihen on parempi tutustua kunnolla pellolla, sillä se määrää paljon töitten tahtia.

punajuuren sadonkorjuuta

Punajuuren sadonkorjuuta 4.10.14

Punajuuret on nyt lähes kaikki nostettu. Viime viikonloppuna oli lastentalkoot ja iltapäivällä osuuskuntalaisten talkoot, jossa nostetut punajuuret lajiteltiin. Viime lauantaina nostettiin noin 500 kg punajuurta ja määränä noin 5 punajuurta/osuuskuntalainen/6 viikoksi. Aamutalkoissa oli arviolta noin 30-40 lasta ja ai että mutainen savipelto sekä kuralammikko kiehtoi. Kiitos Arabian helmen päiväkodille talkoista.

Punajuuren lajittelua

Punajuuren lajittelua

Tällä viikolla tökittiin valkosipulin kynsiä maahan. Ensin tehtiin ura, sitten valkosipulit menivät vakoon ja vako peitettiin Novarbon luomuhyväksytyllä turvemullalla. Kävi meitä  steiner-koulun 9 luokkakin auttamassa valkosipuleiden kanssa, niin istutus kävi teinien nopealla voimalla. Peltolaiset Kaisa, Maarit & Sandro irrottelivat valkosipuleiden kynsiä ja ihastelivat sipulin kaunista symmetristä muotoa. Toivottavasti valkosipulit ovat nyt niin syvällä etteivät idä vielä tänä vuonna, mutta kuitenkin juurtuisivat. Kiitos Stadin puutarhurille valkosipuleiden hankkimisesta!

Valkosipulin kynsien irrotusporukka

Valkosipulin kynsien irrotusporukka

Loppuviikosta aloitettiin mustajuuren nosto. Mustajuurella on kiehtovat teräväkärkiset lehdet ja pitkä ulkopuolelta musta, sisältä valkoinen juuri. Se on erikoinen ilmestys. Maa oli kastunut juuri sopivasti, että pitkä juuri irtosi siitä hieman helpommin kuin märästä tai liian kuivasta savimaasta. Silti se on vaikeaa saada sieltä kokonaisena ulos. Mustajuuren nosto on hidasta, vaatii pinnaa ja keskittymistä. Ensi viikon jakoon tulee 5 mustajuurta/osuuskuntalainen. Sen verran kaksi ihmistä sai nostettua päivässä.

Mustajuuri pellossa

Mustajuuri pellossa

Heidi ihastelee nostettuja mustajuuria

Heidi ihastelee nostettuja mustajuuria

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Viikko 41

Lehtikaali 101 g, kyssäkaali 405 g, sipulit 132 g, yrttinippu (persilja, timjami) 14 g, punajuuret 275 g, porkkanat 692 g, perunat 1208 g, palsternakat 521 g ja purjosipuli 219 g.

Lehtikaali 101 g, kyssäkaali 405 g, sipulit 132 g, yrttinippu (persilja, timjami) 14 g, punajuuret 275 g, porkkanat 692 g, perunat 1208 g, palsternakat 521 g ja purjosipuli 219 g.

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Jätä kommentti

Punajuuret uunissa pihlajanmarjahillon ja sinihomejuuston kera

Keitä pestyjä punajuuria niin kauan, että ne ovat kypsiä ( 1 – 2 tuntia). Kuori punajuuret, halkaise ne ja koverra leikattuun pintaan laakea kuoppa. Täytä kuoppa pihlajanmarjahillolla, laita päälle sinihomejuustoa. Laita täytetyt punajuuret voidellussa vuoassa tai leivinpaperilla uuniin niin pitkäksi aikaa, että ne ovat läpeensä lämmenneet ja juusto on sulanut. ( n. 220 C, n. ½ tuntia).

Punajuuren makeus, pihlajanmarjan kirpeys ja homejuuston rasvainen suolaisuus muodostaa yllättävän ja hienon makuyhdistelmän.

Kiitos Maalalle sesonkireseptistä.

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti