Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen kerta, kun Community Supported Agriculture -mallia kokeillaan Suomessa. Emme kuitenkaan tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokkasimme siitä omanlaisemme. Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Siispä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Pelto sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta. Otamme uusia jäseniä ruokaosuuskuntaan vuodelle 2014:sta.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

Guerilla Garden by Ruokaosuuskunta. Teemme myös tempauksia hyvien asioiden puolesta.

Tallennettu kategorioihin Ruokaosuuskunta | Avainsanoina , , , , , , | 5 kommenttia

Heinäkuun lämpö

Lämpö on palannut. Kesäkurpitsat ovat muuttaneet väriään takaisin vihreämmäksi ja muutkin kasvit näyttävän nauttivan. Samoin myös kansainväliset työleiriläisemme. Leirin ensimmäinen viikko oli kylmä ja sateinen, millaisena nyt alkukesän muistaa, mutta toista leirin viikkoa on aurinko hellinyt ihan helteellä.

Kvt aloittamassa punajuuren kitkentää

Kvt aloittamassa punajuuren kitkentää

Leiriläiset ovat kitkeneet tällä viikolla palsternakkaa, punajuurta ja perunariveistä suurimmat kestorikkakasvit eli peltovalvattia, ohdaketta ja juolavehnää. Itse olen harannut lähes kaikkien kasvien rivivälit hanhenjalkaharoilla. Tänään haraustyö loppui, kun ampiaspesä löytyi hararungosta juuri ennen maissin vuoroa. Ampiaisetkin ovat jälleen liikkeellä lämmön palattua eli ekosysteemipalvelu pölytys toimii. Myös käsiharat on kaivettu esiin ja pellon harjoittelijat Eveliina, Timo ja Kaisa ovat haranneet myös purjot jälleen näkyviin ja sellerit ottamaan aurinkoa rikkojen keskeltä. Myös peltokompostimme alkaa jälleen näyttämään isolta aumalta. Sitä on nyt joka aamu aina päivän kitkentäkasan päälle kuivitettu järviruoko-oljella niin eiköhän terve lahoamisprosessi ala.

Purjon käsiharausta ala Timo & Kaisa

Purjon käsiharausta ala Timo & Kaisa

Tällä viikolla osuuskuntalaiset ovat järjestäneet leiriläisille myös ohjelmaa mm. uintiretken Nuuksioon Jannen biokaasubussilla, Claire oli veneretkellä Suomenlinnassa leirin kanssa ja leiri oli myös Rauhan asemalla viettämässä iltaa, missä Galina esitteli osuuskunnan toimintaa. Harjoittelijamme Kaisa Vehmasheinä piti hortoiluretken oman peltokierrokseni jälkeen leiriläisille Mustosen puutarhan takana olevalla luonnonsuojelualueella torstai-iltana. Huomenna on sitten tarkoitus syödä leirillä retken antimia. Luonnonkasvien keräilystä ja hyödyntämisestä voi tulla oppimaan myös ensi viikon keskiviikkona, kun Kaisa pitää retken osuuskuntalaisille.

Kvt-vetäjä Anna kitkee punajuurta, tunnistatko syötävän rikkakasvin etualalla? Leiriläiset tunnistavat jo savikan ja tostain retken jälkeen paljon muitakin luonnonkasveja.

Kvt-vetäjä Anna kitkee punajuurta, tunnistatko syötävän rikkakasvin etualalla? Leiriläiset tunnistavat jo jauhosavikan ja torstain retken jälkeen paljon muitakin luonnonkasveja.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kvt: kasvua & kitkentää

Heinäkuu on Herttoniemen ruokaosuuskunnalla pellon hoitokuukausi. Heinäkuussa pitää olla aikaa pysähtyä istutettujen ja kylvettyjen taimien äärelle, niitä hoitamaan. Muuten satomme ei kehity laadukkaaksi ja isoksi. Jos kasvusto jää liikaa ukontatarten röyhyjen alle, valvatin lehtien varjoon ja hatikan ympäröimäksi, sato jää pieneksi ja lisäksi tautien vaara on suurempi, kun valoa ei tule tarpeeksi. Eli tässäkin asiassa niinkuin monessa muussakin luonnonhoitoon liittyvässä täytyy valoa, lämpöä, vettä, ilmaa ja maata olla oikeassa suhteessa muuten tasapaino järkkyy.

Kansainvälinen työleiri kitkemässä porkkanaa alkuviikon sateessa

Kansainvälinen työleiri kitkemässä porkkanaa alkuviikon sateessa

Monipuolisen luomutilan tulee suunnitella kitkentäkaudeksi työvoimaa, koska ainakin osa meidän vuokraamista biodynaamisista pelloista oli kauniina luonnonniittyinä ennen viljelyämme ja se tarkoittaa positiivisen biodiversiteetin lisäksi valtavaa siemenrikkapankkia. Omalla pellolla on ratkaistu työvoiman tarve heinäkuussa kansainvälisellä työleirillä, koska heinäkuussa myös moni osuuskuntalainen lomailee ja on poissa pääkaupunkiseudulta. Kansainvälinen työleiri majoittuu pellon viereisellä steiner-koululla ja työskentelee n. 6 h päivässä pellolla. He ovat töissä heinäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa. Tänä vuonna leirillä on yksi ohjaaja ja 7 leiriläistä. Leiriläisiä on tullut Singaporesta, Japanista, Taiwanista, Syyriasta, Hollannista, Serbiasta ja Italiasta. Ensimmäisellä viikolla on kitketty porkkanaa, osa palsternakoista ja Mustosen yrttiympyrä.

Palsternakan kitkentää torstaina

Palsternakan kitkentää torstaina

”Personal farmerilla” on välillä vaikeaa pysähtyä ja keskittyä kitkemään juuri sitä kohtaa missä on, koska tässä suurimman kasvun aikaan näkee myös kaiken työn ja joutuu priorisoimaan paljon. Täytyy miettiä, mikä kasvi vielä jaksaa kilpailla rikkojen kanssa ja mikä tarvitsee kehittyäkseen valoa ja tilaa nyt. Toisaalta kitkentä on hyvin meditatiivista ja rentouttavaa puuhaa, jossa ei tarvitse paljon miettiä, jos vain saa vaihteen päälle. Viime vuoden leiriläisemmekin kuvasivat kitkentää noin leirin jälkeen.

Kaalimaan kasvua

Kaalimaan kasvua

Lämpö tulee toivottavasti myös nyt takaisin. Heinäkuun lämpöä todella kaipaisivat maissimme, jotka ovat oman optimilämpöalueensa ulkopuolella ja tämän takia eivät ole istutuksen jälkeen kasvaneet. Myös avomaankurkkumme taitavat olla menetettyjä muutaman lähes hallayön jälkeen. Papumme riviväliharattiin tänään ja sekin näyttää kärsineen kylmästä. Kitkennän lisäksi olemme viimepäivinä myös liekittäneet kaalien välit, riviväliharanneet pavut, palsternakat ja perunat. Vielä punajuuri, lantut, kyssäkaalit, purjot, osa palsternakasta, sellerit, tillit ja mustajuuret odottavat vuoroaan niin kitkennän kuin harauksenkin suhteen. Eli myös osuuskuntalaiset ovat enemmän kuin tervetulleita omalle pellolle kitkentä apuun, jos vain viettää kesää kaupungissa.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Viikko 27

salaatinkerä 255 g, retiisinippu 188 g, sipulinippu 330 g, raparperiaa 248 g, maa-artisokkia 364 g ja perunoita 996 g

salaattia 255 g, retiisinippu 188 g, sipulinippu 330 g, raparperia 248 g, maa-artisokkia 364 g ja perunoita 996 g

 

PEHMEÄLEHTINEN KERÄSALAATTI (Lactuca sativa)

Keräsalaatti polveutuu villisalaatista, jota kasvaa Etelä-Euroopassa, Vähässä Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. 1400-luvulla salaatti tuotiin Englantiin, mistä se on levinnyt Pohjoismaihin.

Keräsalaatti on yksi suosituimpia salaattejamme. Se kuuluu mietoihin salaatteihin ja muodostaa pyöreän, pehmeälehtisen kerän. Keräsalaatin lehdet ovat ohuet ja maukkaat. Keräsalaattia käytetään pääasiassa tuoresalaateissa, voileipien päällä ja ruokien koristelussa.

Keräsalaatti säilytetään kylmässä +2 – +5 asteessa, mielellään muovipussissa jonne on laitettu muutama vesitippa kuivumista ehkäisemään.

 

LOLLO ROSSO -salaatti (Lactuca sativa var. crispa)

Lollo rosso -salaatin poimuiset ja rapeahkot lehdet ovat uloimmilta osiltaan punertavat. Löyhärakenteisen kerän sisältä lehdet ovat vaalean vihreät. Salaatin lehdet ovat poimuiset, reunat kiharaisen ripsureunaiset. Maku on mieto. Värikkyytensä ja kauniin ulkonäkönsä takia Lollo rossoa käytetään paljon koristelussa ja salaattisekoituksissa.

Vihreää samannäköistä salaattia kutsutaan Lollo biondaksi.

Säilytetään kylmässä +2 – +5 asteen lämpötilassa, kosteassa ja haihtumiselta suojattuna.

 

Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Avainsanoina | Jätä kommentti

Satoa & viimeisiä kesäkuun istutuksia

Sadonjakoja on nyt takana 2 viikkoa ja vielä yksi tulossa ennen heinäkuun 3 viikon taukoa, jonka aikana pellolla kitketään ja hoidetaan kasveja. Tänään pellolla nostetaan ensi kerran tänä vuonna uutta perunaa, timoa. Se ei aikaisemmasta istutuksesta huolimatta tuottanut satoa yhtään aikaisemmin. Syy taitaa löytyä viime viikkojen viileissä ilmoissa. Salaatit ja retiisit on pystytty sadonkorjuupäivinä pesemään nyt omalla pellolla eli putkimies & osuuskuntamme jäsen Karlsson ovat käyneet laittamassa liittimet ja vesipumpun kuntoon niin, että omalle pellolle tulee vesi. Se helpottaa monia pellon töitä mm. pesemisiä.

Retiisin pesua

Retiisin pesua

pinaatin keruuta

Pinaatin sadonkorjuuta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä jakoviikkona jaettiin rukolaa ja pinaattia. Niiden kasvustot poistettiin kasvihuoneesta tällä viikolla ja tilalle istutettiin kasvihuonekurkut ja basilikat. Penkit lannoitettiin kanankakalla & merilevällä ennen istutusta ja lisättiin kasvihuoneemme maapohjaan Novarbon luomuhyväksyttyä turvemultaa raskasta savimaata kuohkeuttamaan. Kurkut kasvavat nyt paririveissä ja basilikat niiden reunoilla. Kurkkuja istutettiin 200 kpl ja basilikoita 400 kpl, jokaiselle osuuskuntalaiselle oma kurkku ja 2 basilikan tainta.

Heidi kastelee juuri istutettuja kurkkuja

Heidi kastelee juuri istutettuja kurkkuja

Anniina & Eveliina laittavat kurkkujen tuentanaruja

Anniina & Eveliina laittavat kurkkujen tuentanaruja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pellolle istutetaan tänään vielä kurpitsat & elokuun jaon salaatteja. Sitten alkaa luominen, kylväminen & istuttaminen vaihtua hoitotöihin. Sanotaan kesäkuulle näkemiin ja otetaan heinäkuu vastaan. Pellolla se tosiaan tarkoittaa istuttamisen ja uuden kasvun kylvämisen töiden vaihtumista hoitotöihin. Nuorella luomuvihannesmaalla ei rikkakasvien kasvusta ole puutetta. Onneksi ruokaosuuskunnan pelloille saapuu kansainvälinen työleiri kitkentä apuun sunnuntaina. Sitten pitäisi taas oppia keskittymään hetkeen, ei katsoa riviä eteenpäin, pellosta puhumattakaan, keskittyä vain kitkemään siinä missä on ja kasvaa.

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Viikko 26

viikko28

1. Retiisi 2. Maa-artisokka 3. Yrttinippu 4. Raparperi 5. Jääsalaatti 6. Sipuli

Retiisi, maa-artisokka, raparperi ja sipuli ovat esitelty viime sadonjaon yhteydessä eli löytyy tästä linkistä 
5. Jääsalaatti
Jääsalaatti on rapean keräsalaatin (Lactuca sativa var. capitata) ja lehtisalaatin (Lactuca sativa) risteytys. Jääsalaatti on lehtevää ja rapeaa, joten se sopii hyvin salaattisekoituksiin antamaan jämäkkyyttä salaatille. Rapeutensa vuoksi se ei myöskään nuudu niin nopeasti kuin pehmeälehtiset salaatit. Jääsalaatti kestää jonkin verran lämmitystä ja esimerkiksi wok-vihanneksena se on vertaansa vailla.
Sisältää monia terveydelle hyödyllisiä hiven- ja kivennäisaineita sekä useita vitamiineja.
Jääsalaatti säilytetään kylmässä, +2 – +5 asteessa, kosteassa, kuivumiselta suojattuna.
3. Yrtit:
Minttujen suvun nimi Mentha tulee kreikan kielen sanasta ”minthe”. Tarun mukaan Persefone muutti mustasukkaisuuksissaan Minthe-nimisen nymfin mintuksi. Mintuilla voi maustaa ja koristella erilaisia salaatteja, ja ne sopivat hyvin jälkiruokiin ja leivonnaisiin sekä säilöntään, esim. omenasoseeseen ja karviaismarjahilloon.
Piparminttu (Mentha x piperita)
Euroopassa piparminttu tuli tunnetuksi vasta 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa, ja mentolia siitä eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 1771 Hollannissa. Piparminttu on vihermintun (Mentha spicata L.) ja vesimintun (M. aquatica L.) risteytys.
Piparmintun maku on erittäin voimakas, voimakkaampi kuin muiden minttujen. Sillä maustetaan mm. lampaanlihaa, riistaruokia sekä marinointiliemiä. Lampaanpaistin kanssa käytetään erityisesti minttuhyytelöä. Papujen, perunoiden, porkkanoiden ja herneiden keitinliemiin voi lisätä minttua, ja tanskalaiset käyttävät sitä kukkakaalikeitossa.
Erityisesti mintut käyvät erilaisiin lämpimiin ja kylmiin juomiin joko yksinään tai yhdessä muiden yrttien tai marjojen (esim. mustaherukkamehun) kanssa. Tosin piparminttu helposti peittää alleen miedommat maut. Lapset saattavat olla herkkiä mintun sisältämälle mentolille, joten alle 3-vuotiaille minttua ei suositella.
Israelilainen kurkkusalaatti
1 tuore kurkku
1 niippu ruohosipulia
mustapippuria
suolaa
2 dl jogurttia
1 tl piparminttua
1 tl sinappia
Kurkku pestään ja viipaloidaan kulhoon. Päälle ripistellään mausteita. Sekoitetaan. Joguttiin lisätään sinappia ja minttua ja kastike kaadetaan kurkkuviipaleille.
Lähde: Ulla Lehtonen, Onnellinen kasvissyöjä – Hyvän olon keittokirja.
Puolanminttu eli vuoriminttu (Mentha pulegium) tai (Pycnanthemum pilosum)
Vuoriminttu on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja se on tuonut Suomeen Frantsilan yrittitila. Vuoriminttu on arvokas teeyrtti ja värikkäiden kukintojensa takia hyvä mehiläiskasvi. Vuoriminttua voi käyttää käytetään piparmintun tapaan, mutta aromi on miedompi kuin piparmintulla. Vuorimintun aromi on parhaimmillaan teesekoituksissa ja kukat kauneimmillaan koristekasvina.
Karjalanminttu (Mentha x dalmatica)
Yksi Suomen luonnonvaraisista minttukasveista. Karjalanminttu on peltomintun (Mentha arvensis) ja harmaamintun (Mentha longifolia) risteymä. Lehdet harmahtavan vihreät, hieman nukkapintaiset. Miellyttävä mintun tuoksu, miedompi kuin piparmintun tuoksu.
Hyvä minttu teesekoituksiin ja sopii myös jälkiruokiin
Sitruunamelissa (Melissa officinalis)
Sitruunamelissa on monivuotinen sitruunalta tuoksuva ruoho, joka on kotoisin Vähästä-Aasiasta, mistä se on levinnyt koko Välimeren alueelle ja edelleen Saksan kautta Pohjolan luostareihin. Kasvin tieteellinen sukunimi Melissa tulee kreikan kielen mehiläistä tarkoittavasta sanasta. Lajinimi officinalis tarkoittaa lääkkeenä käytettyä. Sitruunamelissa on mehiläisten lempiyrtti, ja sitä on käytetty hunajakasvina antiikin ajoista lähtien. Kasvin medestä mehiläiset tuottavat sitruunalle maistuvaa ja tuoksuvaa hunajaa.
Sitruunamelissan koristeelliset lehdet ovat sydämen muotoisia. Lehdet tuoksuvat voimakkaasti sitruunalle, kun niitä hieroo sormien välissä. Sitruunamelissaa käytetään kaikkiin niihin ruokiin joihin sitruunaakin voi käyttää: salaattikastikkeisiin, kala-, liha- ja kanaruokiin, majoneesiin, hedelmäsalaatteihin, jälkiruokiin, simaan, booleihin ja koristeluun.
Sitruunamelissasta voi myös tehdä yrittiteetä hauduttamalla tuoreita sitruunamelissan lehtiä kiehuvassa vedessä noin kymmenen minuutin ajan.
Sitruunamelissa on kylmänarka, joten sitä ei saa säilyttää jääkaapissa. Sitruunamelissa kitkeröityy kuivattaessa.
Kaalisalaatti
5 dl hienoksi silputtua kesä- tai kurttulehtikaalia
2 omenaa pieninä kuutioina tai viipaleina
Kastike:1 dl appelsiinimehua
1⁄4-1⁄2 tl sinappijauhetta
2 rkl öljyä
sitruunamelissan lehtiä
Omena, kaali ja 2-3 rkl suikaloituja melissan lehtiä sekoitetaan.
Sinappijauhe vatkataan appelsiinimehun joukkoon, öljy lisätään. Kastike kaadetaan salaatin joukkoon ja sekoitetaan huolella. Annetaan maustua jääkaapissa tunnin verran. Tarjoillaan sitruunamelissan lehdillä koristettuna.
Appelsiinimehukastike sopii myös talvisiin puna- ja keltakaalisalaatteihin.
Lähde: Lehtonen, Ullan maustekasvimaa.
Sadonjako määrät:
retiisinippu 149 g,
salaatti 433 g
sipulinippu 198 g
yrtit 19 g
raparperi 193 g
maa-artisokka 514 g
Tallennettu kategorioihin Sadonjako 2014 | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keskellä kesää

Viime talkoissa istutetut maa-artisokat ovat nousseet maan pinnalle

Viime talkoissa istutetut maa-artisokat ovat nousseet maan pinnalle

Rakennushommat edistyvät talkoissa

Rakennushommat edistyvät talkoissa

 

 

 

 

 

 

 

Keskikesä. Viime viikolla tuli vettä, rakeita, lunta, räntää, pilviä & aurinkoa. Yöllä oli 1 Celsius-aste lämmintä. Kesäkurpitsamme ja kurkkumme näyttävät hieman palelevan pellolla ja osa lämmöstä tykkäävistä kasviksistamme ei kasva viileällä. Kuitenkin pian taas valoisten tuntien määrä pohjolassamme kääntyy laskuun ja maan ”uloshengitys” hidastuu. Onko tämä nyt ilmaston muutosta: sitä aikaista kevättä, tuulia, ennustamattomia ilmoja… Vai tasaantuuko kasvukauden keskilämpötila aikaisen kevään johdosta… Ainakin jokainen kasvukausi on hyvin erilainen niinkuin on jokainen päiväkin. Se juuri itseäni luonnonhoidossa kiehtoo, en voi itse aina täysin suunnitella töitä ja rytmiä vaan on mentävä luonnon kiertokulussa, elettävä hetkessä. Oltava tyytyväinen siihen, mitä taivas tiputtelee ja maa antaa.

Oma pinaatti kasvoi kasvihuoneessa ennen jakoa

Oma pinaatti kasvoi kasvihuoneessa ennen jakoa

Omat rukolat ennen jakoa

Omat rukolat ennen jakoa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällaisten haastavien ilmojen lomassa on hyvä kuitenkin muistaa, että hoidamme maata, emme viljele kasveja. Eli kuitenkin päätehtävämme luomuviljelyssä on hoitaa maan kasvukuntoa, vaalia maan elämää niin, että terveestä maasta kasvaisi terveitä kasveja. Luonnonmukaisessa viljelyssä menemme luonnon ehdoilla, seuraamme kautta, kasveja ja pyrimme tukemaan kasvuprosessia parhaalla mahdollisella tavalla maan hedelmällisyyttä vaalien ja luonnon prosesseja tukien. Tottakai satoakin toivomme, mutta pääasia on luonnon prosesseihin luottaminen ja niiden tukeminen. Suojelemme ekosysteemipalveluiden säilymistä kuten pölyttäjiä ja petohyönteisiä sekä maamikrobeja. Lisäksi meillä on nuo yli 30 erilaista satokasvia, niin se ei haittaa niin kovin, jos jonkun lajin menetämme. Joka kasvukautenamme jotkut kasvit ovat pitäneet kasvukauden säitä optimaalisina ja toiset taas tehneet pienemmän sadon. 2012 oli kostea kesä ja palsternakat kasvoivat suuriksi ja meheviksi samoin maissit. Viime vuonna puolet maisseista paleltui syyskuun alun pakkasöinä ja palsternakat jäivät pieniksi kuivemman kesän johdosta. Nyt viikon viileän jakson aikana pellon kasvien kasvu ei ole ollut kovin suurta, mutta ei myöskään rikkojen. Vähentämällä ulkoisten panosten määrää kuten kemiallisten lannoitteiden, herbisidien ja pestisidien ostoa, joiden tekemiseen menee energiaa, emme lisää ilmastonmuutoksen riskiä. Samoin pitäessämme maan kasvupeitteen alla ja rivivälitkin mahdollisuuksien mukaan nurmella lisäämme hiilen määrää maassa, jolloin se on pois ilmakehästä. Hoitamalla maan kasvukuntoa, emme tarvitse lannoitteita, joiden valmistukseen on mennyt energiaa ja jos ostamme, ostamme mieluiten lannoitteita, jotka on valmistettu jätteestä, joka saadaan kiertoon.

Talkoissa sipulimaalla

Talkoissa sipulimaalla

Talkooruokailu 15.6.

Talkooruokailu 15.6.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sadonjako alkoi tällä viikolla juhannussadolla ja viime sunnuntaina oli osuuskunnan suurimmat viikonlopputalkoot tähän mennessä n. 60 ihmistä ainakin kävi paikan päällä. Omalla pellolla oli 4 eri työkohdetta: porkkanan kitkentä, sipulin kitkentä, raksa & Mustosen yrtit. Pellon viljelijänä katsoin tapahtumaa hieman kuin säiden muuttumista, iloisena ihmispaljoudesta, mutta myös ihmeissäni siitä kuinka perhe tai osuuskuntalainen yksi toisensa jälkeen saapui paikalle hieman eri aikoihin, aika odottamattomasti. Kivasti saatiin yhdessä aikaan ja hauskaa on myös nähdä pelto täynnä niitä ihmisiä, joille sato kuuluu.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Lipstikkakeitto

1 sipuli
1 palsternakkapala
purjosipulia
3–4 perunaa
kourallinen tuoreita tai pakastettuja lipstikanlehtiä
vettä
2 rkl rypsiöljyä tai voita
tilkka kermaa tai tuorejuustoa
suolaa, mustapippuria

Kuori ja pilko kasvikset. Kuullota ne kattilassa öljyssä kullankeltaisiksi. Lisää lipstikanlehdet ja sekoita. Lisää vettä niin, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät.

Kuumenna kiehuvaksi. Anna keiton poreilla, kunnes kaikki kasvikset ovat pehmenneet. Soseuta keitto. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää tilkka kermaa tai tuorejuustoa pyöristämään makua. Kuumenna keitto uudelleen kuumaksi ennen tarjoilua.

Resepti: Martat

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Lipstikkajäätelö

1 l vaniljajäätelöä (voit käyttää myös kasvisrasvajäätelöä)
1 rkl tuoretta silputtua
lipstikkaa

Anna jäätelön pehmentyä hiukan. Hienonna yrtti. Sekoita jäätelö ja yrtti tehosekoittimella tasaiseksi. Laita seos vähäksi aikaa pakasteeseen kovettumaan. Koristele jäätelöannokset lipstikanlehdillä, kun laitat ne tarjolle.

Resepti: Järvikylä

Tallennettu kategorioihin Reseptit | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

4. satokausi

Aika hieman fiilistellä mitä on tapahtunut 4 vuodessa.

Fakta: Aloitimme tyhjästä.

Ei ollut toimintahistoriaa eikä koneita. Kaikki oli uutta vuonna 2011. Kukaan ei ollut aikaisemmin tehnyt kumppanuusviljelyä (=community supported agriculture). Nyt on mukava huomata, että ideamme on spontaanisti levinnyt ympäri Suomen. Joka vuosi on perustettu lisää ruokaosuuskuntia.

mustonen_enenjajälkeen

Kaupunkilaisten oma puutarha vuonna 2011 ja 2013.

Uuden tekeminen on inspiroinut ja saanut jaksamaan vaikeatkin ajat. Itselle vuodet ovat olleet opettavaisia, mutta myös raskaita. Vaikeuksia on tuottanut ennakkosuunnitelmien muuttuminen, joka vuosi. Suunnittelemme hallituksessa miten vuosi pitäisi tehdä, mutta realiteetit eivät mahdollista sitä. Emme aina myöskään uskalla toteuttaa suunnitelmia. Ja kaikkea ei vain voi suunnitella ennakkoon.

Tilanteet ja tarpeet vaihtuvat vuosittain. Joskus jopa kesken vuoden.

Tilanteet ja tarpeet vaihtuvat vuosittain. Joskus jopa kesken vuoden.

Joukkorahoituksen eli satomaksujen kerääminen on joka vuosi yhtä haasteellista. Vuosittainen vaihtuvuus hankaloittaa ruokaosuuskunnan toimintaa. Varsinkin kun suurin syy eroamiselle on liian iso satomäärä. Mitä teemme sadolle mitä tulee pellolta, joskus liikaakin? Tätä yritämme tänä vuonna helpottaa jakamalla säilömis- ja ruokaohjeita.

Satoa pukkaa.

Satoa pukkaa. Toiselle se on hyvä asia ja toinen miettii miten tästä selvitään.

Joka vuosi on ollut isoja haasteita, mutta olemme selvinneet niistä. Ei aina ihan voittajina, mutta maaliin asti on menty. Ruokaosuuskuntahan rahoittaa lähes koko toimintansa omalla tekemisellä eli emme saa hankerahoja tai maataloustukiaisia. Siinäkin olemme hieman erilainen maatalousyrittäjä.

Alussa on kaikilla yrityksillä haasteita. Niistä pitää oppia ja parantaa toimintatapaa. Mokaamisia enemmän on kyllä tullut onnistumisia. Se on varmaan syy, että 4. sadonjako on mahdollista. Missä olemme sitten onnistuneet? Meillä on ihan mahtavat työntekijät pellolla: Heidi, Sandro ja Timo. Työharjoittelijoita on aikaisempia vuosia enemmän, mikä mahdollistaa työntekijöille edellisvuosia ”inhimillisemmät” työajat. Ja onnistumisen mittari on myös se, että olemme aina saaneet porukkaa mukaan ruokaosuuskuntaan. Ilman sitoutuneita osuuskuntalaisia ei olisi mitään. Eikä tästä olisi varmasti tullut mitään ellei pellon tuotteet olisi niin hyviä.

Niinkun mainitsin uudet jutut antavat voimaa. Olemme saamassa pellolle aurinkopaneelin ja rupeamme tuottamaan sesonkienergiaa elokuussa 2014:sta. Aurinkoenergialla saamme kastelupumppumme pumppaamaan kasteluvettä pellolle. Kuljetusfirman, jota käytämme, diesel-pakettiauto muutetaan biokaasulla kulkemaan heinäkuussa 2014. Jo perustamisvaiheessa puhuimme, että Kaupunkilaisten omasta pellosta pitää tulla uudenlainen kestävän talouden maatalousmalli. Aurinkoenergia ja biokaasukäyttöinen kuljetus ovat parannuksia ympäristön kannalta. Näistä kummastakin lisää kerrottavaa elokuussa.

Muistutan tässä vielä, että ruokaosuuskuntalainen on yksi osakas yrityksessä nimeltä Herttoniemen ruokaosuuskunta. Puhumme jäsenyydestä, mutta yrityksen omistajia olemme me kaikki. Kaikki investoinnit pellolle ja työkoneet yms. ovat meidän yhteistä omaisuutta. Yhteisesti myös päätämme asioista.

Paljon olemme joutuneet investoimaan työkaluihin ja -koneisiin, tiehen, sähköihin, kastelujärjestelmään, kausihuoneeseen, vajaan, wc:hen, kontteihin, peltoon&puutarhaan yms. Ne on rahoitettu pääosin liittymis- ja satomaksuilla. Emme ole ottaneet velkaa pankista. Ne on nyt tehty ja saatu aikaiseksi. Se ei ole itsestään selvyys.

Kaupunkilaisten oman puutarhan raivaus. Kaikki sileäksi.

Kaupunkilaisten oman puutarhan raivaus vuonna 2012

Fakta: Paljon on vielä tehtävää, että tästä saadaan kestävä malli, mutta hyvällä alulla olemme.

Pääpointti itselleni on ollut halu tietää kuka ruokani viljelee ja miten?

IMG_0780

Kirjoittanut: Olli Repo, hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen

Hyvää satokautta kaikille.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Taimia, taimia

Deutz & taimet

10. kesäkuuta on mennyt rikki eli se vanha maaginen raja, jonka jälkeen voi Suomessa istuttaa ulos myös kylmää kestävät kasvit kuten maissin ja pavut. Hallaharsoa on kuitenkin tällä viikolla jossainpäin Suomea tarvittu. Taimien toimittajamme Jenni Toivon tilalta Heinolan maalaiskunnasta kertoi, että heille oli luvattu 4 ° C yötä ja kaikki taimet piti kantaa takaisin sisälle karaistumasta. Muuten ilmat ovat viljelyn kannalta olleet suotuisat, ollaan saatu sopivasti vettä ja vesitressiä ei ole pellolla ollut. Salaatti ja retiisi on kasvanut viime vuoteen nähden nopeammin, mutta uusi peruna timo on edelleen pientä vaikka se ennen pääsiäistä istutettiin. Ei ole perunalle kuitenkaan tainnut olla tarpeeksi lämmintä.

Heidi & Anniina maissin istutuksessa

Heidi & Anniina maissin istutuksessa

Omalle pellolle on tullut tällä viikolla tuhansia taimia istutettavaksi kahdelta eli taimien toimittajalta: Kolin luomutilalta & Toivon tilalta. Meillä on istutettu maissia, talvikeräkaalta, parsakaalta, kukkakaalta, pinaattia, mangoldia ja kiinankaalta indikaattorikasviksi. Kiinankaali on siis vain tuholaisia varten niin osaamme sitten katsoa täytyykö biologista täsmätorjuntaa käyttää. Myös kesäkurpitsat & avomaankurkut istutettiin biokalvopenkkeihin. Myös uusin lohkomme Anttila on otettu tällä viikolla käyttöön eli sitä on pikakesannoitu nyt kuukauden verran ja nyt sinne istutetaan kasveja, jotka toivottavasti kilpailevat hyvin rikkoja vastaan. Esimerkiksi maissin pitäisi kilpailla hyvin. Sillä on tutkitusti myös allelopaattista vaikutusta rikkoihin eli se kemiallisin yhdistein torjuu muita kasveja rinnaltaan. Onhan tuo kasvien kuningas jo kooltaan muita kasveja varjostava.

Peltogym: Timo venyttelee taimien istutuksen lomassa, ergonomia huomioiden

Peltogym: Timo venyttelee taimien istutuksen lomassa, ergonomia huomioiden

Mustajuuren ensimmäinen kitkentä on saatu valmiiksi. Sen kehityksylle myös vesi on erittäin tärkeää. Sen sijaan puolet porkkanoista odottaa vuoroaan ja sipulit ensi sunnuntain talkoolaisia. Sunnuntaista aloitetaan sitten kesätauko torstaitalkoissa, mutta omalle pellolle saa kyllä tulla auttelemaan koska vain kunhan ensin soittaa. Tervetuloa istuttelemaan taimia ja hoitamaan omia kasveja! Kesäkuussa taimina vielä istutetaan salaattia, kurpitsaa, lehtikaalta, kasvihuonekurkkua & yrttejä.

Mustajuuren kitkentä

Tomi, Ranja & Anniina kitkevät mustajuurta

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti